sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Lepopäivä

Kylläpä se viime viikon touhuaminen vähä kropasa tuntuu. Ei kauheesti oo paikat kipijänä mutta semmosta pienosta nivelten kivistelyä ja lihasten kirreyttä on tuntunu. Eikähän se oo yhtään ihime vaikka tuntuuki, senverran tuli rehkittyä ja lekkaa heiluteltua. Osa koko rojektin mielekkyyttäkinhän on just se, että saa rehkiä.
Mielenkiintosta hommaa se on, ku ois vaan enemmän aikaa olla sitä tekemäsä. Mutta kesällä homma jatkunee..toivotaan..toivotaan.

Mutta tännään on ollu lepopäivä eikä oo rehkitty. Oon tuosa kahtellu ja lueskellu kirijaa
Hyviä vinkkejä ja ideoita korijaushommiin. Ei oo muutes ainut kirija mikä tuosta aiheesta kertoo, näitä on  lainattu viime aikoina muutamia. Samoten on plarattu nettisivuja ja luettu plokeja hirsitalojen kunnostuksista. Voi, voi, on niitä niin monenlaisia suuria ja vähemmän suuria rojekteja. Mutta kaikesta selevijää ku intua riittää. Asijoilla on tapana järijestyä.
                                                 

1 kommentti:

  1. Ei Luoja meille turhaa lepopäivää antanut, sillo ladatan akkuja Sanan ja levon merkeissä. :)

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Toisin sanoin sanottua

Kiitollisuuden sydän Sokea poika istui rakennuksen portailla hattu jalkojensa juuressa. Hän piteli pahvia, jossa luki: " Olen sokea, ...