keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Vappaapäivä

Tämän päivän olin etukätteen järijestelly vappaaksi, jotta pääsen kokkailemmaan työttömien ruokailuun. Mulla on ollu semmonen ajatus ja suunnitelma, että pyrkisin pittään ainaki yhen keskiviikon vappaana kuukauvesa, jotta pääsen kokkailemmaan. Työhommat on kuitenki alakuvuojesta lissääntyny, joten ihan joka kuukausi ei tähän mukavaan hommaan oo mahollisuuksia.
Tännään kokattiin hernekeittua. 
Kävin jo eilen laittamasa herneet vetteen likuammaan, keittoaika vähä lyhenee ku liottellee niitä. Hernekeitto on yks helepoimpia keittoja mitä voi tehä, onnistuu lähes aina. Herneitten joukkoon laiton jauhelihhaa, pekonia, sipulia ja porkkanaa. Kaikkihan ei porkkanasta tykkää, mut antaa se kivvaa makua ja vähä väriäki. Tosin pitkän keittoajan myötä porkkanapalat pehemeni lähes olemattomiin.
Mun hernekeitto ei saa olla lillinkiä. Ai, että mitä se lillinki on? Sehän on semmosta vetistä löysää keittua misä muutama herne lilluu lautasella ettien toisiaan.
Mun hernekeitto on paksua ja muhevaa, reilusti suolattua, sopivasti maustettua.
Kolome kattilallista tein, lähes kaikki meni.
Hernekeiton jäläkkärinä ylleensä syyään pannaria. Me ei tehty pannaria, mut vohoveleita paistettiin. Lisäksi hillosilimä niin jopas oli hyvvää.
Kokkaamisen jäläkeen mulla oli varattuna aika hierojalle ja sen päälle saunomaan ja uimaan. Sain joululahajaksi työnantajalta Smartum seteleitä joita voi hyödyntää liikuntaan ja kulttuuriin ym. Aattelin että hierojalla käyminen on mukava juttu vappaapäivään, pientä hemmottelua ihtelle.
Paikan päällä seleviskin, että nämä setelit mitä mulla on, eivät käykkään hierontapalavelujen maksammisseen, vaan siihen käy ainuastaan Smartumin mobiiliversio. Uus juttu oli hierojalle itelleenki tämä Smartumin mobiilisysteemi, tuumas vaan, että tätä systeemiä pittää harijotella ja etukätteen kahtua miten se asija hoituu ja tapahtuu.
Nykyään ku niin monet palavelut tapahtuu netin kautta. Niin hyvä asija ku se onki, tuo se kuitenki mukanaan omat ongelmansa sillo ku asijoita joutuu hoitammaan henkilö, jolla ei oo oikeen käsitystä miten ja mitä pittää millonki tehä.
En mää kuiten perunu sitä hieronta aikaa, vaan maksoin ihan omalla rahalla.

Tunnin hieromisen jäläkeen menin uimahallin puolelle saunomaan ja uimaan. Hetken aikaa uima-altaan puolella uin ja sitte kävin hakemasa vesijuoksuvyön ja aloin polokemmaan vettä. Tehokasta liikuntaa ja aika hauskaa. Porealtaan puolella on hyvät vesihieronta laitteet, joitten alla piti vielä käyvä ottamasa tehohierontaa. Oli nimittäin aika pehmyt kätinen se hierojatäti, jonka luona kävin. Mun selekänahka kaipas pikkusen lujempaa käsittelyä ja sitähän vesihieronta kyllä antaa.
Oli oikeen mukava ja rentouttava vappaapäivä. Kyllä taas jaksaa töitä paiskia.




lauantai 24. helmikuuta 2018

Lauvantai

Aamulla oli niin kova pakkanen, että haaveeksi jäi laavulle meno.
Eilen nimittäin sanon vaarille, että jos sattus niin hyvin, että ilima lauhtus ja ois semmonen kiva keli, nii mentäs käymään laavulla tulistelemasa.
Se homma hyyty siis heti alakuunsa.
Kyllähän se pakkanen päivän päälle vähä lauhtu, mut koko päivän pysytteli -15 paremmalla puolen.

Mun päivähän kulukin sitte työn merkeisä.
Yks nojatuoli on työn alla. Eilen illalla liimailin vaahtomuovit selekäossaan ja istuimeen, jotta ehtivät hyvin kuivummaan yön aikana. Tälle päivää oliki sitte kankaan ompelu ja kiinni nitominen. Olin jo päässy lähes loppuun nitomisesa, ku niittari tyssäs. Jäi yks niitti jummiin ja ku yritin sitä pihteillä irrottaa nii sehän  katkes. Luulin saaneeni niitin pois kokonaan ja jatkoin niittaamista, mutta nitojapa vaan tupsahteli eikä ampunu niittiä ulos. Mulla oli ongelma.

Irrotin nitojan kompurasta ja alon tarkastelleen että mikä siinä on vikana. Siinähän oli n. kolomen millin pitunen niitinpätkä jääny pieneen ahtaaseen välliin. Koitin irrottaa niitinpätkää parsinneulalla vaan eihän se pätkä inahtanukkaan. Ei vaikka kuin yritin. Paineilima oli juntannu sen niin tiukkaan siihen välliin, ettei sitä saanu muuten pois ku aukasemalla nitojan kärki.

Aikasemmasta nitojan aukasemisesta muistin, että ruuveja irrottaisa kannattaa pittää muoviosat niin kauvan paikallaan kunnes ruuvit on kunnolla irti. Muoviosan alla saattaa olla jotaki irtuavia osia, joten piti olla tarkkana ettei ne tipu. Nytki sielä oli yks jousi, joka irtos ja ponnahti laattialle.
Onneksi ehin nähä mistä kohtaa se irtos - jousi kuuluu metallisen varmistimen päähän.
Varmistin estää sen, että niitti ei irtua nitojasta muutoin kuin että varmistin on ensin painettuna niitattavaa pintaa vasten.

Kuulu kilahus ja laattialle tipahti parin sentin mittanen metallin pala misä oli kaks reikää. Öhhh...mistähän se mahto irrota?  Hetken aikaa sain pyöritellä nitojaa käsissäni kunnes löysin tipahtanneellee metallin palalle paikan mihin se kuulu. Taaimmaiset kaks ruuvia kiinnittyy siihen palaseen. Seuraavaksi tipahti varmistin. Luulin, että se oli alapäästä sillaitte kiinnitetty, ettei se pääse tippumaan, mut vääräpä oli luuloni. Samasa ku varmistin tipahti, irtos myös päällimmäinen metallilevy, jonka alapuolella on se väli misä niitinpätkä oli jumisa. Nyt sen niitin irrottaminen kävi heleposti. Kasasin osat takasi paikalleen, sain varmistimenki ujutettua sille kuuluvaan rakoseen, vaikken oikeen tienny miten se sinne tulis laittaa. Ruuvit kiinni ja testaamaan toimiiko vai tupsahtaako. Toimihan se.
Tuolin kankaat sain niitatuksi ja sen jäläkeen rupesin hiomaan puuosat.

Hiomishommisa meniki sitte loppupäivä. Nelijä puutuolia ja yks pöytä oottaa kunnostamista.

Yhenen tuolin ehin hiomaan, ku vaari huusi että ny pitäs lähtiä saunaan.
Hommat jatkuu ens viikolla....


sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Viikonlopun puuhasteluja

Viikonlopuksi saatiin vieraita syrjiä Suomesta,  nuorempi poika tuli perheensä kans käymään.
Eilen käytiin uimahallisa polskuttelemasa. Mukava oli mukeloitten kans lillua porealtaasa kuplien keskellä.

Tänä aamuna jatkettiin eilen kesken jäänyttä askartelu hommaa. Meillä on Ilian kans urakkana saaha pienoismallien tarrat liimattua paikoilleen. Pikkuhilijaa alako autot näyttään kilipa-autoilta. Kivvaa yhteistä puuhastelua pojanpojan kans.
Iltapäivällä mentiin porukalla syömään.
Burgereita ja pitsaa..


maanantai 12. helmikuuta 2018

Miauuu...kissasukat

Naamakirijasta löysin tosi kivoja sukkamalleja Sissukat sivustolta.
Moniin sukkiin on teko-ohojeet laitettu nökösälle, mikä on kyllä aivan huippu juttu.
Kiitos siitä Sissukat sivuston pitäjälle.
Lankaloojasta löyty sopiva määrä viininpunasta ja lillaa lankaa, jotka riitti näihin koesukkiin mukavasti. Sukat kudotaan valamiiksi ja kissat kirijotaan silimukoita jälijentämällä.
Ei oo kovin vaikia homma. Mallista on heleppo laskia montako silimukkaa milläki värillä pittää tehä. Tarkkana toki saa olla jotta sukasta laskee silimukat oikeen, yhen silimukan heitto ei pahasti haittaa. Mutta jos heittää monella silimukalla niin lopputulos ei välttämättä oo hyvä.
Kissat tuli hieman eri korkeuksille. Eka sukkaan kissa tuli mielestäni turhan alas, toiseen sukkaan nostin kissan vähä ylemmäs, mikä näyttää paremmalta.

Sukkien takapuolella on hauska yksityiskohta, " kalanruoto".
Mää tein ruodon kutomalla silimukat tummalla langalla. Sen varmaan vois tehä jäläkeen päin silimukoita jälijentämälläki. Kutomalla jos tekkee, niin pittää muistaa joka kerroksella kiertää tumma ja vaaliampi lanka keskennään ettei jää reikää.

torstai 8. helmikuuta 2018

Aalto tuolit

Asiakas soitteli ja kerto hällä olevan kaks Aalto tuolia. Kummasaki tuolisa oli rikkinäisiä nauhoja mitkä pitäs vaihtaa.
Sovittiin aika millon käyn kahtomasa tuoleja ja arvioimasa mitä niille tehhään.

Tuolithan olivat korijauksen tarpeesa. Istunosat oli ihan löysät ja pari nauhaa lähes poikki. Selekänojien nauhat oli kans löysät mikä sai aikaan sen, että tuolisa istuesa joutu istummaan pienesä kuopasa.

Eihän nämä tuolit semmosia pitäs olla. 
Mitä oon nähny ja istunu niin aika tykkyjä ja napakoita ovat olleet istua.

Sanoin asiakkaalle, että kyllähän näisä voi istua ku korjaa vain resuset nauhat. Mutta jos näistä hyvät haluaa ja pitempi aikaset, niin kaikki löysät nauhat kannattaa kiristää. 
Hän halus niistä hyvät ja niin tuolit lähti mun mukkaan.

Kiristelin ehejät nauhat ja resuset vaihoin uusiin. Uus pellavanauha on hieman  tummempaa, vaan haalistuuhan se aika nopijaan niin erua vanahaan ei sitte juuri huomaakkaan.

maanantai 5. helmikuuta 2018

Pitsikuvioiset sukat, vihreitä sävyjä

Polkka 7 velijestä langasta on kiva neulua sukkia. Raijat syntyy ihan ihtestään mukavan epäsäännöllisesti.
Sukat on neulottu kärijestä varteen.
Pitsikuvijo on perin yksinkertanen. Pikkusen jännäsin, että hävijääkö pitsikuvijo kirijavan langan joukkoon tyystin. Vaan ihan turhaa jännäsin, ihan hyvinhän tuo erottuu.

Joulu on taas

 No tottahan se on, että joulu tullee vaikkei tekis yhtään piparitalua, mutta muutama niitä pittää tehä jotta saa näpertämisen vietin tyyvyt...