Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2011.

Jälijet

Kuva
Pariskunta lähti iltapäivällä pienelle kävelylenkille. He ku olivat yhesä teheneet uuven vuojen lupauksen, että tänä vuonna ulukoillaan ja reippaillaan vähä enemmän mitä edellis vuonna olivat viittiteen käyvä.  Yks osatekijä heijän tämmöseen päätökseen oli kaiketi ollut se, kun emäntä oli jo usiamman vuoden ajan valittellut aina vaan lisääntyvästä ongelmasta, vaatteista.
Osa heijän vaatteistaan ku olivat alakanneet kutistummaan kaappien hyllyillä. Ennen ne isännän tummanruskiat samettihousutki olivat olleen niin passellit. Samoten emännän punaruutunen vekkihame. Monta muutaki asustetta emäntä osas listata jotka käyttämättöminä veivät tillaa hyllyillä, sama kun ottas ja laittas kirppareille kaikki kutistunneet.
Nuukia kun olivat, eihän he sellasta voineet ajatellakkaan. Vaatteet kun olivat osasta tosi hyviä ja vähän käytettyjä. Joku muu ratkasu asijaan tuli löytää. Siispä se päättivät; täytyy yrittää muokata sitä mitä vaatteiden sisälle laittetaan. Jospa ne vaatteet alakas ajanolloon pääl…

Mistä on kysymys?

Kuva
Tyttö, joka pohti elämän tarkotusta,
sai kuulla vanahemmiltaan, että sellanen pohtiminen on järijetöntä. Mut yhtenä päivänä, hän yhtäkkiä ilahtuen hoksasi, että yksittäisillä  teolla voi olla merkitys,  jos se liittyy johonki  suurempaan tarkotukseen. Toisin sanoen,  ku meijän pienet tarinat liitettään osaksi suurta tarinaa, ne muuttuu täysin ymmärrettäväksi.
Lepposaa viikonloppua sulle!

Badoo

Kuva
Joopa joo, tosi nätti nimi kävis vaikka nallekarhulle. Badoo...paskanmarijat sanon minä.
On muutes semmonen järijestelmä ja systeemi että saanu monen ihimisen harmistummaan , hermostummaan ja klikkaamaan badoon sivuja. Niin sai minutki,  jaa että minkä takia. No ootahan ku kerron.

Tällä Badoolla kun sattuu olemaan naamakirijasa sovellus. Sitä sovellusta ku  klikkaa, niin tietämättäs profiilitietos napataan ja siirrettään Badoon sivuille. Joo joo, tosi se on.

Mullekki tuli ystävä kertommaan että mun profiili on Badoon treffipalstalla. Samantien ku kuulin, klikkasin auki Badoon kyseisen sivun. Ja nii sielä luki. Olet Badoon reksiteröityny käyttäjä !! Halooo !!
Misä tää maailma oikeen mennee? Saako täälä ihimiset tehä ihan mitä ne haluaa?

Ottaa vähäniinku pattiin!! 

Minähän etin sivut joilta pääsee poistammaan oman profiilinsa Badoosta. Mutta sehän ei ihan nii yksinkertasta näytä olevakaan mitä sanovat. En tiiä mikä mun malis mättää kun en saa sinne sellasta viestiä jolla pääsisin kirjaantu…

Keskeneränen

Kuva
Rupesin tiistaina värkkäämään tuommosta kaulahuivia naapurin mummelille. Kaulahuivista pitäs tulla 120-125 cm pitkä, taitaa olla vajaa metri nyt kudottuna. Lanka on tuommosta vähä " karvasen" olosta. Langasta itestään ku roikkuu parin sentin mittasia, aika ohkasia langanpätkiä. Kutoesa ne tahtoo heleposti kiertyä puikolle, mikä hijastaa kutomista. Tosi pehemiä  neulos syntyy tuommosesta langasta. Pinnasta tullee eläväinen ja tosiaan karvasen olonen. Vielä se on keskeneränen, mut ei kauvaa. Tiijä vaikka ois iltaan mennesä valamis.
Niinpä niin, keskeneränenhän täsä on itekki, ei oo täyellinen.... ......mutta joskus...

Just tulin lenkiltä..

Kuva

Elämä on

Kuva

Sunnuntai aamun touhuja

Kuva
Niin on taas yk viikko takana, uutta kohti mennään.
Tälle aamua laiton " pikkukokin" töihin. Se on leipäkone. Paistoastiaan laitettaan kaikki tarvittavat aineet jonka jäläkeen astia pannaan konneeseen. Konneesa voi valita valamitusajan, vähä sen mukkaan millasta leipää on tekemäsä. Kone sekottaa, kohottaa ja paistaa. Ei tarvi ku nappia painaa nii pikkukokki alakaapi töihin. Lyhkäsin ohojelma mitä ylleensä käytän kestää 2 tuntia 40 minnuuttia, sen jäläkeen pikkukokki huutaa ; leipä on valamis. :) No ei ny sentäs ihan huuva, vaan piippaa, josta tietää että se on lopattanu työt.
Sunnuntain ruuaksi aattelin laittaa karitsanjauhelihapulllia ja haudutettuja kasviksia. Lihapullataikinan annetaan ässehtiä reilu tunti ennen paistamista, että ehtii maut tasaantummaan. Jauhelihhaa ehkä n. 500g. Siihen sekotettaan yks muna, ruokaslusikan verran jauhoja, valakosipulia reilusti, suolaa, pippurisekotusta, korianteria, rosmariinia, appelsiinibalsamiviinietikkaa melekonen lorraus.





Pikkukokki…

Hyvä päivä tänään!

Kyllä se on mukava herätä aamulla ku on saanu yönsä nukuttua suhteellisen hyvin. Kolomen aikoihin vilikasin kellua, piti nousta käväseen hyyskäs. Illalla ku tuli juotua teetä vielä yheksän aikoihin. Hyväksihän se kropalle on että jois mahollisimman palijo. Ei vaan iltasella kannattas kovin tankata, mieluummin päivällä.
Aamupuuron laiton tulemaann samalla ku kahavin keittelin. Puurua lusikoijesa nassuun lukasin yhen luvun Pietarin kirijeestä ja jäin miettiin maailman syntyjä syviä. Ihan hyviä neuvoja ja ohojeita, muistas vaan laittaa käytäntöön.

 Eilein illalla  juttelin yhen ystävän kans just siitä miten tää maailma on vuosien varrella muuttunu. Ihan käsittämätöntä. Ajatellaan ny vaikka tällästä härveliä ku  tää läppärikin on. Tämän kautta pääsee yhteyksiin ihan toiselle puolelle maailmaa. Voit  istua ja naputella sammaan aikaan toinen vastaapi siihen mitä puhelet. Eikö oo kummallista?

Ajatteleppa millanen määrä tuola yläilomoisa kulukee kaikennäköstä tietoo. Miten sielä kuvat kulukee? M…

Anopin ihime

Kuva
Mää sain itelleni anopin -80 vuojen lopulla. Hän on lämminhenkinen ja sydämellinen ihiminen, jonka vuoksi mun on ollu aika heleppo pärijätä hänen kanssaan. Valehtelisin, jos sanosin, ettei koskaan ois mitään kränää ollu. Tokihan sitä jotakin pientä närkästymistä, loukkaatumista on ollu vuosien varrella, mutta ei mittään vakavaa.
Siihen aikaan kun tutustuin anoppiin hän sairasti sydän- ja verisuonitautia. Hän oli jäänyt sairaseläkkeelle puutarhayrityksestä -71, saanut yhden sydänifraktin. Viidenlaiset sydänlääkkeet ja sairaalassa aina pienin välein. Kun asiat meni hyvin, mieliala nousi korkeelle, se aiheutti sydämen rytmihäitiöitä. Samoin, jos asiat meni huonosti, tilanne sairauden kanssa oli vielä vaikeampi. Kun mieliala laski, murehtiminen ja huolehtiminen lisäs valtavasti riskiä saada sydänkohtaus.
Kyllähän niitä sydänkohtauksia muutamia oli sellasia, että piti ambulanssi soittaa. Eikä aina ollut niin varmaa tuleeko anoppi niiltä reissuilta takasin. Elämä ei ollut helppoa, ei puoliso…

Muistelua kitaran soitosta

Kuva
Muistan kun aikoinani istuin takkahuoneen kirjotuspöyvän ääresä pehemosella nojatuolilla. Tuolista näki ettei ollut ihan uusinta muotia. Toki se opiskelijan asuntoon kelepasi, vei vähän tilaakin kokonsa vuoksi. Sylissäni oli kitara, eessäni pöyvällä lauluvihkonen. Laulut olin ite kirijottanu ystävältä kopioijen ja niihin kaikkiin olin merkinny soinnut. Halu oppia soittamaan kitaraa oli suuri. Ei ollut opettajaa, ei kunnollista sointutaulukkoa. Oli vain sydämen halu, kitara ja lauluvihkonen. Olihan mulle joku neuvonut, sanonut ja näyttänyt muutamia sointuotteita, mutta vallan toista oli alkaa ite niitä harjottelemaan.
Osasin laulaa kaikki laulut mitä vihkoseen oli kirjotettu. Se tietysti helepotti huomattavasti soittamista harjotellessa. Ei tarvinnut muuta kuin saada sopiva tahti aikaan oikealla käjellä rämpyttäen. Vasemman käjen sormilla hain epätoivosesti sointuja pyrin saamaan aikaan jotensakkin siedettävän kuulonen äänen. Sitä mukaa kun laulu eteni soinnut vaihtui. Osatappa saada ain…

Lunta

Sitä on ny lunta satanu ihan kunnolla. Eka kertaa tälle talavia  piti tarttua lumikollaan. Aamulla kävi auratraktori pihalla jyräämäs. Oli taas melekoset palteet  jätetty parkkipaikalle. Ennen yheksää kävin heittään likan kouluun. Takasin tullesa ajoin autoni naapurin autopaikalle, se kun oli tyhyjä. Kipasin hakemasa kolan ja lykkäsin omalta paikalta lumet veks. Samalla siinä puhistu vähä naapurinki autopaikka. Tuskin hän huonoa tykännee? :)  Hyvillä mielin menin sisälle.

Kahen aikaan kattelin ulos, että joopa jooo, lunta ...lunta...lunta. Ei muutaku ulukovaatteet päälle ja puhistaan autopaikkaa. Omaa autoakaan ei tarvinnu ny siirrellä, sitä kun ei ollu pihalla. Kokki  oli lähteny sillä liikenteeseen . Lumia en kovin kauas lykkiny. Aattelin että kohta kuitekin tullee traktori joka puhistaapi laajemmat alueet, sehän viepi lumet sitte menessään.
 Innostuin niin kolaamisesta että kolasin kolomen naapurinkin autopaikat puhtaaksi. :)
Lähin sitte käväseen pienellä lenkillä. Kun tulin takasi…

Hotelli Helepotus

Kuva
Jokainen sielä käy. Jokaisella se on omanlaisensa. Jotku jopa pitävät pitempikestosia istuntoja, nauttien rauhallisesta lukuhetkestä. Meilläkin oli kerran siellä kirijahylly, että varmasti riitti lukemista ettei aika tullut pitkäksi.
 En muista tarkkaan mistä se sai alkunsa, mutta meijän vessaan alkoi kertymään Disney aiheisia kuvia. Ensimmäinen kuva mikä ilmesty vessan seinälle oli Roope Ankka kantamassa oljyämpäriä ja kultasäkkiä.






 Eipä muutaku mukavaa päivää ja helpottavia istuntoja. :)

Uutinen

Juuri saamieni tietojen mukkaan, pölypunkit ovat kuulemma kuolleet sukupuutton.? Tuo hyvä uutinen. Helepottaa kovasti ku saa aatella, ettei niitä pikku ötököitä petikavereina olekkaan. :)
 Että aikasemmas jutus on vähä niinku vanahaa tietoo.  * voitte valittaa plokin ylläpitäjälle*
Olipa se sitte niin tai näin, jatkossakin vien petivaatteet pakkaseen,  tullee ihanan raikas tuoksu.

Pakkanen kiristy

Kuva
Petivaatteet kannettu partsille pakkaseen. Lattiat imuroitu ja mopattu. Eikä kello oo ees vielä yheksää. Oonkohan mää sairas? ))
Ku heräsin, kahtoin mittaria, näytti -22 pakkasta. Sehän lupaski  kiristyvvää pakkasta, mutta että se noin kipuaa taas yli kahenkymmenen. En ehtiny ees aamukahavia juomaan ku tempasin petivaatteet partsille. Pakkaskeli pittää hyödyntää, sehän tappaa pöpöt aika tehokkaasti. Hyvä on hieman tampata ja pöllyytellä vaatteita ennen sisälle tuomista. Siten karisee ne kuolleet pöpöset ulos eikä kulukeennu takasin petille.

Yöhhh, ku alakaa ajattelleen millasten pikku ötököitten kans sitä nukkuukaan. Pölypunkki, kamalan näkönen elukka. Ei sillä että niitä joka päivä tutkisin ja mikroskoopin kans jahtaisin. Oon vaan kuvia nähäny kyseisestä elukasta.

 Säännöllinen petivaatteiden vaihtaminen , tuulettaminen, kaiketi pitää nekin loitommalla. Toinen hyvä keino niitten karkottamiseen on viijä patjat ja petivaateet kuumaan saunaan. Lämpotilan saunasa noustava 80 asteen ( jos oi…

Sulle

:
Tännään, juuri tännään.
Haluan toivottaa sulle lukijani
erityisen hyvvää ja ihanaa päivää.
Teen sen Matti Nikusen,
runoilemin sanoin

Sinua siunata tahdon.
Jos olet väsynyt työstä.
Tai levottomasta yöstä.
Sinua siunata tahdon.

Sinua siunata tahdon.
Jos joudut elämään yksin.
Voit kulkea käsityksin..
Sinua siunata tahdon.

Sinua siunata tahdon.
Herra sun kuormasi kantaa.
Ja sinulle rauhan antaa.
Sinua siunata tahdon.

Sinua siunata tahdon.
Lyhyen elämän ajan.
Kun ylität kerran rajan.
Sinua siunata tahdon.

Iloa päivääsi !

Lättyjä

Kuva
Se iski eilen kuuven aikoihi iltasella. Ihan yllättäen etten ehtiny valamistautua ollenkaan. Mahoton mieliteko ku en oo pitkään aikaan saanu. Lättyjä!  Miten voikaan ihimiselle tulla semmonen hinku?? Ei auttanu muu ku laittaa lättytaikina turpuammaan. Aikasemmin aamupäivällä olin jauhanu riisijauhoja. Mulla ku on tommoen pikkunen jauhomylly ihan sitä tarkotusta varten. Tullee huomattavasti halavemmaksi jauhaa ite ku ostaa jauhot valamiina.
Varsin kokkeilin laittaa riisin sekkaan kikherneitä ja quinoa. Mielenkiintonen nähä millanen sekotus niistä mahtaa tulla. Kikherneitä oon jauhanu aikasemmin yksistään, quinoa en koskaan. Ei ollu mittään käsitystä miten se käyttäytyy myllysä. Tartuuko kiinni myllynkiviin, vai onko senverran irtuavvaa että jauhautuu hyvin? Ei tuottanu mittään hankaluutta. Oikeen hyvin jauhautu kaikki keskennään. Kikherneet olivat ainoot jotka yrittivät epätoivoseti karata, menemättä myllyn "kittaan" kivien ruuaksi. Oiskohan syynä ollu herneitten suurempi koko? Mu…

Sukkasyöppö

Kuva
Se taitaa olla lähes jokkaisesa huushollisa. Meillä se on Upo Pesukarhu, jollaki se voi olla Huuveri, Vilipsi, Vinhuvuud, en ees tiijäkkään kaikkia nykysiä merkkejä. Mutta se ei oo tään jutun pääasia, ku merkillä ei oo väliä, nillä kaikilla on yks yhteinen ominaisuus, ne syö sukkia. Joo...joo, ihan tosi, sukkasyöppöjä ne pesukonneet on, ainaki meillä. Varsinkin sillon se huomas tosi hyvin ku pojat oli pieniä, ku sukkiakin oli tuplamäärä siihen nähen mitä nykyään. Pikkulasten sukat ku on eri toten herkkua koneen ahnaalle kidalle. Syö se aikustenkin sukkia.  Niitä perheitä aatellen, joisa lasten lukumäärä lähentellee kymmentä, harmittaa ihan ku kuvittellee sen pussin kokoa, jonka päällä lukkee: parittomat sukat. Joku voi väittää ettei ne mitään sukkasyöppöjä oo, väittäköön. Mutta ainaki meillä kävi monen monta kertaa niin, että ku sukkaparin laitto konneeseen, takasin ei tullukkaan ihan kaikki, vaan osa katos johonkin. Kuka selittää mihin?
Mutta. Joku on saanu älynvälläyksen ja keksiny melek…

Ajatus päivään

Kuva
Eläminen  on taito, joka jokaisen on opittava,
                            mutta jota ei voi toiselle opettaa.
                                                                        Henry Ellis
Elettiin sitä aikaa ku pikkusiin syrijäkylliinki ruvettiin tekkeen pyöräteitä. Nehän lissää turvalllisuutta huomattavasti, kun kävelijät ja pyöäilijät ei kulije samalla tiellä autojen kans. Tuohan se myös jollekkin työtä, ku tiet pittää talavisin huolehtia ajokuntosina.
Mäkelän Siiri, oli asunu jo vuosia omasa mökisään, melekeen kylän kommeimmalla paikalla. Moni sitä mökin paikkaa ohikulukeissaan ihastellee, kai mielessään aatelleet, että tulleekohan tuo mökki joskus myyntiin. Siiri oli nuorena likkana ihastunu mökin vanahan isännän poikaan, vuosien kuluesa, kuoleman korijatesa yhen toisensa jäläkeen, oli mökki viimen jäänyt Siirille. Vaikka mökki oli mitä ihanimmalla paikalla, pienen järven rantaanki matkaa vaan muutama sata metriä. Siitä huolimatta Siiriä aina harmitti yks asija. Usein keittiön ikkunan äärellä istuessaan, hän tupisi mielessään: "Mitä ihimettä varten ne tämän mökin näin päin rakentanneet, kun nuo kiven järkäleet tuola pellolla rumentaa, vähä estävätkin näkymää järv…

Kahenlaista harmia

Kuva
Kuuden aikaan aukes silimät, pää kipiä. Piti nousta ottaan ibumax ja takasi petille.
Hetken aikaa sai unta ootella mut nukahin kuitenki. Yheksän jäläkeen nousin, hörppäsin kupin kahavia ja toinen ibumax nassuun.
Ei oo rapula. Suklaata söin eilen illalla liikaa. Nuo pallerot ku oli tuosa pöyvällä, olin syöny kaks, kolomannen ku otin , päähän tuli heti ajatus, elä syö.
 Mut  mikä sen palleron sitte suuhun laitto ??
Ois pitäny uskoo sisiäistä ääntä joka varotti, että elä ennää syö, pääs on kipiä huommenna.  :(
Eikä ne nuo kolome palleroo ainoot olleet mitä söin,, pari palaa meni toisenlaistaki suklaata illan aikana. Se on niin , että pari pallaa kestää syödä, kaikki muu on liikaa.
Mut...mut...ku se on nii hyyvvää.
Jästipää joka ei taho uskua vaikka tietää miten siinä käy.

Mut se toine harmi.
Se tuliki vähä kallimmaksi ku kaks ibumaxia.
Eilen kokin kans kuskattiin tavaroita varastotiloihin, ja ku oli vähä viliponen keli, kokki sanoo että ajetaan auto talliin, sielä hyvä sitä siivota ja vaihtaa akk…
Kylläpäs nukutti.
Ku sain silimäni auki ja vilikasin kellloon, ensin luulin että on ollu sähkökatkos ku kello näyttää mitä sattuu. Mutta , kyllä se sitte ihan oikeen näytti, 10.05.. :)
Yöllä heräsin kahen aikaan, meinas uni karata silimistä.  Reilu puoli tuntia piti työjuttuja pääsä järijestellä ja petisä pyöriskellä. Kait olin saanu asiat järijestykseen ku olin nukahtanu. Mut että kymmeneen saakka...huh..
Tämmösestä päivästä saa sanoo, että päivä meni ku ketulla kävysä. * Merijärveläinen sanonta siitä, kun ei saa oikeen mittään aikaseksi *  :)

Mutta nyhän on loppiainen, eiks tää oo pyhä päivä? Eikähän sillon mittään tarvi tehäkkään. Mennee ihan lekotelles ja lorvies oikeen mukavasti.

Mukavaa lorvipäivää!

Päivän mietelause

Kuva
Se, joka ei voi antaa anteeksi muille,                purkaa sillan, joka hänen pitäisi itse yllittää. Sheppard

Miettimistä

Lujin eilen yhen pienen artikkelin Kodin kuvalehestä. Artikkelin oli kirijottanu Pirkko Lehtiö. Hän käsitteli jutussaan palijon esillä ollutta aihetta, eli kirkkoo. " Kirkko pohtii maahanmuuttajia". Ihan hyvvää asijaa kirijotti, lainaanki tähän osan tekstistä. Teksti synnytti liikettä aivonystyröihin, laitto ajattelleen.
" Toivoisin, että kirkko keskittyisi enemmän hengelliseen ohjaukseen. Ihmisillä on tarve hengellisyyteen, ja uskonnollisuuteen, mutta seurakunnissa heidät on jätetty heitteille. Kirkkoon tarvittaisiin lisää ihmisiä, jotka ovat valmiita kuuntelemaan ja kulkemaan toisen ihmisen rinnalla. Seurakunnissa tehdään hyvää työtä, mutta työn painopistettä tulisi miettiä. Koska ihmisten hengellisyyden tarve ei tyydyty kirkossa, luovat he itse omat rituaalinsa ja etsivät hengellisyyttä kirkon ulkopuolelta, esimerkiksi idän uskonnoista, shamanismista ja herätysliikkeistä. Monet valitsevat itselleen eri uskonnoista sopivimmat osat ja tekevät niistä itselleen tuotteen. &qu…

Päivän mietelause

Kuva
Rakkaudella on kolme ulottuvuutta,                                syvyys, kesto ja uskollisuus. Andre Maurois