Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2015.

Piparikausi avattu

Kuva
Meillä oli tännään joulumyyjäiset srk;n tiloisa. Sinne tekasin myyntiin pari talua ja rekeä.
Ens alakuun kaks annosta taikinaa jotka riitti ihan hyvin näihin kaikkiin tekeleisiin.
Rekejä teen kahta eri kokoa, nämä on n. 10 cm korkeita ja 25 pitkiä. Pienempi on ehkä 8 cm korkea ja 20 pitkä. Reen kyytiin tietysti karkkia ja suklaata.
Pari rekitilausta on jo tullu, joten uutta taikinnaa saa alakaa väsäämään.


Kolli-Katti Romppanen

Kuva
Kolli-Katti Romppanen rotukissa rautainen. Ei ole kuitenkaan mikään kujien kauhu. Ruskean tumma on kauttaaltaan, posket pyöreinä pullottaa. Se asuu nyt meillä.
Kolli-Katti Romppanen löytyi keskeltä roskien. Oli sinne jätetty lojumaan, ei raukka kelvannut enää kellekkään.
Kolli-Katti Romppanen on hieman raajarikkoinen. Vasen etutassu on hieman kipeä, sitä täytyy hoivata ja sidoksella sitoa.
Kolli-Katti Romppanen on tosi hyvä katti. Siitä tuli meille uusi ovivahti.


Pienen pojan pöllösukat

Kuva
Harmajasta Kotikulta villasesta kudotut sukat. Jämälangoista löyty soipvan värisiä pätkiä joilla sai tehtyä kirijontakuviot.

 Pöllön tekeminen oli hieman hidasta touhua. Värien vaihtuesa on langat aina kierastava toistensa ympäri jottei neuleeseen tuu reikää. Lankoja ku on usijampia, niin nehän tahtoo kiertyä syttyrälle. Helepotin hommaa siten, että katkasin ruskijat ja tumman harmajat langat reilun metrin pitusiksi pätkiksi, näillä väreillä neulotaan vain pari silimukkaa kerrellaan. Lankojen kiertyesä ruskijat ja tummat langat oli heleppo vetää erilleen, näin tehen ei kovin pahhaa syttyrää päässy syntymmään. Valakonen lanka kulukee pöllön masusa eestaas neuleena.



Makijampaa kuin viini

Aamulla herätessäni, siristellessäni silimiäni, niiden totutellesa huoneen hämäryyteen tunnen läheisyytesi. Se kutkuttaa sisintäni. Mieleni valtaa syvä kiitollisuus.
Autolla ajaessani, ration soijesa taustalla jotain rytmikästä piisiä, tunnen läheisyytesi.  Se kutkutaa sisintäni. Mieleni valtaa riemu, minä kiittelen sinua uusin kielin.
Kesken arkisen aherruksen, töitten lomasa touhuten tunnen läheisyytesi. Se vallottaa sydämeni ja mieleni. Sisinpäni kylpee rakkaudessasi. Sydämeni laulaa ja nauraa, olen onnellinen. 
Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon, kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä. Ps. 4: 7

Oma tupa

Kuva
Niin siinä sitte kävi että ostimma talon.
Ostitta sitte ihtellenne töitä loppuelämäksi, tuumas ystävä ku kuuli talon ostosta.
Ei ihan mitä tahansa talua ostettu, vaan kotikyläni kommeimmalla paikalla olevan mummolani.
Vanaha, 1800 luvlla rakennettu hirsitalo, hirret on vielä hyväsä kunnosa.Talosa on alunperin ollu pärekatto, nykynen tiilikatto on isän tekemä. Katto on pysyny vuosikauvet suorasa, ei oo vinksallaan mihinkään suuntaan.
Kuisti on huono, se jouvutaan uusimmaan kokonaan. Ollaan kahteltu vanahoja valokuvia millanen talo on ollu alakujaan. Samanlaiseen tyyliin ois tarkotus alakaa talua kunnostaan. Aika näyttää miten täsä rojektisa käynee.
Seinähirret on aivan mahtavan leveitä, niiille ei kai tarvi muuta tehä ku puhistaa kunnolla.
Kartanolla tien vieresä on vanaha aitta: Kunhan saahaan kunnostettua niin jopas on mukava paikka mukeloitten oleskella.

Siitä miten rojekti etenee kuulette myöhemmin.





Tonttuja ja enkeleitä

Kuva
Lentsupäivän puuhasteluja.
Oon joskus kirpparilla käyvesä ostanu askartelutarvikepussin. Laatikkua penkoesa tuo pussi sattu käsiini ja pussista löyty tontun teko värkit ohojeineen.
Tontun käjet ja jalat on neulenyöriä , kengät ihan oikijat puukengät, käjet ja pää massapallosta. Korkeutta tontulla on lähes 45 senttiä. Samalla ohojeella innostuin tekkeen lissää tonttuja ja pari enkeliä.
Massapalloja mulla ei ollu mutta laatikosta löyty puunappeja. Nehän käy ihan verrattomasti pääksi.

Enkelien kutrit tein kullankeltasesta nyöristä, jonka ensin liimasin päähän  ja sen jäläkeen purin.
Tontut ja enkelit ovat n. 25 - 30 cm korkeita.



Se toinen himmeli ja mustaviherijät sukat

Kuva
No niin, toisenki himmelin sain valamiiksi muutama päivä sitte.
Piti leikkua lissää korrenpätkiä jotta sai alaosan tehtyä. Käytin hieman toisenlaistaki heinänkortta ku viiruhelpin korret loppu. Tää kokkeilu tehä himmeli heinistä oli ihan verraton juttu, suosittelen. Ens kesänä pittää kerätä kunnon lyhteet. :)

Ystävän lapasisa oli kivan näkönen kuvijo.
 Nappasin lapasista kuvan ja tein mallipiirroksen ruutupaperille.
Kokkeilinpas miten kuvijo sopinee sukkiin.
Soppiihan se ku laittaa sopimaan.



Himmeli viiruhelpin korsista

Kuva
Kesällä käyvessäni kotikylällä, keräsin velipojan pihamaalta viiruhelpin korsia. Kuivatin ne pitkinä korsina kukkamalijakosa.
Viime viikolla otin ne työn alle. Leikkelin korret 5, 7 ja 8 cm pätkiin, ajatuksena oli tehä kaks erilaista himmeliä. Viiruhelpin korsi on kestävämpää mitä oloki. Oloki pittää kostuttaa ennen leikkaamista, muuten se halakijaa Viiruhelpi kesti leikata kuivana, helepottaa vähä hommaa ku yks työvaihe jää pois.
Viiruhelpin korret eivät oo täysin kellertäviä, vaan osasta ne ovat vihertäviä. Värien vaihtuvuus muuntuu kivasti valon vaikutuksesta.
Toinen himmeli on jo hyvällä alulla. Hijasta tehä ku suunittellee sitä mukkaa ku tekkee. :)
Laitan kuvan ku saan sen valamiiksi.

Pakkashuuru

Hämyisen harmaa sumuverho on peittänyt alleen tummana  virtaavan joen. Alastomat puut seisovat joentörmällä kuin sotilaat verhoiltuna hentoon valkoiseen vaippaan.
Yöllä on ollut pikku pakkanen.

Roosa sukat

Kuva
Hempeen vaaleenpunasesta Kotikulta villaisesta kudoin nämä sukat. Enpä muista aiaksemmin tuosta langasta kutoneeni. Lanka oli oikeen mukavan tuntosta kutua.
Kuviointi on yhistelmä kahesta eri mallista. Silimukkamääriä muuttelemalla sai kuvijot passaamaan kohilleen.


Valoranssi

Kuva
Ystävän valoranssin tein paparinausta kutomalla. Vaikka naru oli ohkasta käytin sen kutomiseen kymppi vahavusia puikkoja. Tein noin kakskytviis senttiä levijän ja lähes metriä pitkän " naruhuivin". Kiinnitin sen pyörijän metallirenkaan ympärille, pujotellen narua reunasilimukoista puolelta toiselle. Pujottelu piti tehä tosi löyhästi ettei se alakanu kiristään ranssin reunaa. Muotoilin ranssia venyttelemällä ja rutistelemalla narua. Pujotin sisälle ledvalot ja ompelin päät kiinni. Kiinnitysnarun kiinnitin metallirenkaaseen ja niinpä oli ranssi valamis ripustettavaksi ikkunaan.

Kuva otettu aamupäivällä, ensilumien sadellesa maahan.
Toinen kuva iltapäivällä ku alako jo hieman hämärä laskeentummaan.
Kolomas kuva, ulukona on jo pimijää.