lauantai 28. marraskuuta 2015

Piparikausi avattu

Meillä oli tännään joulumyyjäiset srk;n tiloisa. Sinne tekasin myyntiin pari talua ja rekeä.
Ens alakuun kaks annosta taikinaa jotka riitti ihan hyvin näihin kaikkiin tekeleisiin.
Rekejä teen kahta eri kokoa, nämä on n. 10 cm korkeita ja 25 pitkiä. Pienempi on ehkä 8 cm korkea ja 20 pitkä. Reen kyytiin tietysti karkkia ja suklaata.
Pari rekitilausta on jo tullu, joten uutta taikinnaa saa alakaa väsäämään.


torstai 26. marraskuuta 2015

Kolli-Katti Romppanen

Kolli-Katti Romppanen
rotukissa rautainen.
Ei ole kuitenkaan mikään
kujien kauhu.
Ruskean tumma on
kauttaaltaan,
posket pyöreinä
pullottaa.
Se asuu nyt meillä.

Kolli-Katti Romppanen
löytyi keskeltä roskien.
Oli sinne jätetty lojumaan,
ei raukka kelvannut
enää kellekkään.
Kolli-Katti Romppanen
on hieman raajarikkoinen.
Vasen etutassu on hieman kipeä,
sitä täytyy hoivata ja
sidoksella sitoa.

Kolli-Katti Romppanen
on tosi hyvä katti.
Siitä tuli meille uusi ovivahti.



maanantai 23. marraskuuta 2015

Pienen pojan pöllösukat

Harmajasta Kotikulta villasesta kudotut sukat. Jämälangoista löyty soipvan värisiä pätkiä joilla sai tehtyä kirijontakuviot.

 Pöllön tekeminen oli hieman hidasta touhua. Värien vaihtuesa on langat aina kierastava toistensa ympäri jottei neuleeseen tuu reikää. Lankoja ku on usijampia, niin nehän tahtoo kiertyä syttyrälle. Helepotin hommaa siten, että katkasin ruskijat ja tumman harmajat langat reilun metrin pitusiksi pätkiksi, näillä väreillä neulotaan vain pari silimukkaa kerrellaan. Lankojen kiertyesä ruskijat ja tummat langat oli heleppo vetää erilleen, näin tehen ei kovin pahhaa syttyrää päässy syntymmään. Valakonen lanka kulukee pöllön masusa eestaas neuleena.
 




perjantai 20. marraskuuta 2015

Makijampaa kuin viini

Aamulla herätessäni,
siristellessäni silimiäni, niiden
totutellesa huoneen hämäryyteen
tunnen läheisyytesi.
Se kutkuttaa sisintäni.
Mieleni valtaa syvä kiitollisuus.

Autolla ajaessani,
ration soijesa taustalla jotain
rytmikästä piisiä,
tunnen läheisyytesi.
 Se kutkutaa sisintäni.
Mieleni valtaa riemu,
minä kiittelen sinua
uusin kielin.

Kesken arkisen aherruksen,
töitten lomasa touhuten
tunnen läheisyytesi.
Se vallottaa sydämeni ja mieleni.
Sisinpäni kylpee rakkaudessasi.
Sydämeni laulaa ja nauraa,
olen onnellinen. 

Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon,
kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä. Ps. 4: 7

tiistai 17. marraskuuta 2015

Oma tupa

Niin siinä sitte kävi että ostimma talon.
Ostitta sitte ihtellenne töitä loppuelämäksi, tuumas ystävä ku kuuli talon ostosta.
Ei ihan mitä tahansa talua ostettu, vaan kotikyläni kommeimmalla paikalla olevan mummolani.
Vanaha, 1800 luvlla rakennettu hirsitalo, hirret on vielä hyväsä kunnosa.Talosa on alunperin ollu pärekatto, nykynen tiilikatto on isän tekemä. Katto on pysyny vuosikauvet suorasa, ei oo vinksallaan mihinkään suuntaan.
Kuisti on huono, se jouvutaan uusimmaan kokonaan. Ollaan kahteltu vanahoja valokuvia millanen talo on ollu alakujaan. Samanlaiseen tyyliin ois tarkotus alakaa talua kunnostaan. Aika näyttää miten täsä rojektisa käynee.
Seinähirret on aivan mahtavan leveitä, niiille ei kai tarvi muuta tehä ku puhistaa kunnolla.
Kartanolla tien vieresä on vanaha aitta: Kunhan saahaan kunnostettua niin jopas on mukava paikka mukeloitten oleskella.

Siitä miten rojekti etenee kuulette myöhemmin.





lauantai 14. marraskuuta 2015

Tonttuja ja enkeleitä

Lentsupäivän puuhasteluja.
Oon joskus kirpparilla käyvesä ostanu askartelutarvikepussin. Laatikkua penkoesa tuo pussi sattu käsiini ja pussista löyty tontun teko värkit ohojeineen.
Tontun käjet ja jalat on neulenyöriä , kengät ihan oikijat puukengät, käjet ja pää massapallosta. Korkeutta tontulla on lähes 45 senttiä. Samalla ohojeella innostuin tekkeen lissää tonttuja ja pari enkeliä.
Massapalloja mulla ei ollu mutta laatikosta löyty puunappeja. Nehän käy ihan verrattomasti pääksi.

Enkelien kutrit tein kullankeltasesta nyöristä, jonka ensin liimasin päähän  ja sen jäläkeen purin.
Tontut ja enkelit ovat n. 25 - 30 cm korkeita.



perjantai 13. marraskuuta 2015

Se toinen himmeli ja mustaviherijät sukat

No niin, toisenki himmelin sain valamiiksi muutama päivä sitte.
Piti leikkua lissää korrenpätkiä jotta sai alaosan tehtyä. Käytin hieman toisenlaistaki heinänkortta ku viiruhelpin korret loppu. Tää kokkeilu tehä himmeli heinistä oli ihan verraton juttu, suosittelen. Ens kesänä pittää kerätä kunnon lyhteet. :)

Ystävän lapasisa oli kivan näkönen kuvijo.
 Nappasin lapasista kuvan ja tein mallipiirroksen ruutupaperille.
Kokkeilinpas miten kuvijo sopinee sukkiin.
Soppiihan se ku laittaa sopimaan.



maanantai 9. marraskuuta 2015

Himmeli viiruhelpin korsista

Kesällä käyvessäni kotikylällä, keräsin velipojan pihamaalta viiruhelpin korsia. Kuivatin ne pitkinä korsina kukkamalijakosa.
Viime viikolla otin ne työn alle. Leikkelin korret 5, 7 ja 8 cm pätkiin, ajatuksena oli tehä kaks erilaista himmeliä. Viiruhelpin korsi on kestävämpää mitä oloki. Oloki pittää kostuttaa ennen leikkaamista, muuten se halakijaa Viiruhelpi kesti leikata kuivana, helepottaa vähä hommaa ku yks työvaihe jää pois.
Viiruhelpin korret eivät oo täysin kellertäviä, vaan osasta ne ovat vihertäviä. Värien vaihtuvuus muuntuu kivasti valon vaikutuksesta.
Toinen himmeli on jo hyvällä alulla. Hijasta tehä ku suunittellee sitä mukkaa ku tekkee. :) 
Laitan kuvan ku saan sen valamiiksi.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Pakkashuuru


 Hämyisen harmaa sumuverho
on peittänyt alleen tummana 
virtaavan joen.
Alastomat puut seisovat
joentörmällä kuin sotilaat
verhoiltuna hentoon
valkoiseen vaippaan.

Yöllä on ollut pikku pakkanen.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Roosa sukat

Hempeen vaaleenpunasesta Kotikulta villaisesta kudoin nämä sukat. Enpä muista aiaksemmin tuosta langasta kutoneeni. Lanka oli oikeen mukavan tuntosta kutua.
Kuviointi on yhistelmä kahesta eri mallista. Silimukkamääriä muuttelemalla sai kuvijot passaamaan kohilleen.


sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Valoranssi

Ystävän valoranssin tein paparinausta kutomalla. Vaikka naru oli ohkasta käytin sen kutomiseen kymppi vahavusia puikkoja. Tein noin kakskytviis senttiä levijän ja lähes metriä pitkän " naruhuivin". Kiinnitin sen pyörijän metallirenkaan ympärille, pujotellen narua reunasilimukoista puolelta toiselle. Pujottelu piti tehä tosi löyhästi ettei se alakanu kiristään ranssin reunaa. Muotoilin ranssia venyttelemällä ja rutistelemalla narua. Pujotin sisälle ledvalot ja ompelin päät kiinni. Kiinnitysnarun kiinnitin metallirenkaaseen ja niinpä oli ranssi valamis ripustettavaksi ikkunaan.

Kuva otettu aamupäivällä, ensilumien sadellesa maahan.
Toinen kuva iltapäivällä ku alako jo hieman hämärä laskeentummaan.
Kolomas kuva, ulukona on jo pimijää.



Joulu on taas

 No tottahan se on, että joulu tullee vaikkei tekis yhtään piparitalua, mutta muutama niitä pittää tehä jotta saa näpertämisen vietin tyyvyt...