Pikkuväelle tossuja

Nettiä selatesa sattu silimiin kivat lasten tossut. Varsinaista ohjetta ei ollu mutta kuvan perusteella laskeskelin silimukoitten määrää.

Kaksosten tossut on n. vuojen ikäselle. Niitten pohojaan laiton stoppariksi kuumaliima etteivät oo luikkaat ku likat alakavat harijottelleen kävelemistä.
Vaalijanviherijä kukalliset tossut on pienemmälle taaperolle.
 Tossujen takana on kukkasista koottu pääpanta.

Kesää odotellessa

Kyllä se kesä tullee kunhan ehtii ja toivon mukkaan tuo mukanaan joitaki hellepäivä.
Lämpimiin kesäpäiviin tein kaksosille kesämekot ja lakit.

Malli on molemmisa sama, mutta langan  vahavuus on erilainen mikä näkkyy ja erottuu kuvijon pinnasa.

Mekkojen alaosa on kuottu ja yläosa virkattu. Lakit on virkattu pyörövirkkauksena päälaelta lieriin.

Oikein mukavaa kesän odotusta!

Kortteja

Siitäpä on jokunen kuukausi aikaa ku oon kortteja värkänny. Syksyllä tullee kaksosten yks vuotis synttärit, tekasin kortit valamiiksi.

Yhen, tai kaks korttia ku tekkee niin heleposti tekkee usijampia.  Kaikki värkit ku levittää pöyvälle, niin eihän niitä siitä ihan heti vihti siivota. Pöyvän ääreen on heleppo istahtaa vaikka kahavin keiton ajaksi värkkäilemmään.
Joistaki juhulista oon säästäny yhen servetin joka on koristeltu kullan värisillä palloilla. Siitäpä synty idea tehä kulta-musta-valakonen kortti.

Korttien teosa aika kulluu niin mahottoman nopijaa. Kivvaa ja mielekästä puuhaa.

Mukavia kevätpäiviä!

Ihmeitä ilman määrää

Viime tiistaina olin mukana rukkousillasa. Sielä oli yks mies, (sanottasko häntä vaikka Reijoksi) joka kerto mielenkiintosen jutun hänen ja vaimonsa Katrin elämästä. Koitanpa tähän muistella Reijon kertomusta teillekki luettavaksi. Saattaapa olla, että jolleki tämä tarina tuo lohutusta ja antaa rohkeutta kääntyä asijoittensa kans Jumalan puoleen.

Tarina alako siitä, ku he olivat olleet nuoria ja olivat alakanneet viettämmään aikaa yhesä sillä ajatuksella, että joskus mennään naimisiin. Seurustelun huumasa Katri sairastu vakavasti, hänellä tojettiin keuhkoisa syöpä joka vaati pikasta hoitua. Syöpä oli jo teheny etäpesäkkeitä muualleki kehhoon.
Katri sai rankkoja hoitoja joilla oli myöhemmäsä vaiheesa omat vaikutuksena. Katrin puolesta oli rukoiltu paljon, että hän parantuisi, ja niin tapahtuki.

Myöhemmin syöpätarkastuksesa käyvessään Katri sai tietää, että syöpähoijot oli vaurioittaneet hänen munuaisiaan. Molemmat munasarijat oli kans vanhingoittuneet, toinen niistä täysin toiminakyvytön. Hänen tuli pärijätä yhellä munuaisella sekä yhellä heikosti toimivalla munasarijalla, mikä tojellisuuesa tartotti sitä, että hän ei ilmeisesti voi saaha lapsia. Katrin puolesta jälleen rukoiltiin.

Ku lääkäri oli nähäny kihilasormuksen ilimestynneen Katrin sormeen, oli hän sanonut, että olethan muistanut kertua tulevalle miehellesi, että lapsia te ette tule koskaan saamaan vaurioituneen munasarijan takia.
Siitä asijasta Reijo ja Katri olivat keskustelleet, eikä se ollu este naimisiinmenolle.

Ollessaan sairaalassa poistattamasa kuoleentunutta munuaista, oli hän sanonu lääkärille: oon pyytäny enkeliltä uutta munuaista. Lääkäri oli vähä hymähtänyt moiselle ajatukselle. Ennen leikkausta lääkäri oli teheny tarpeelliset tutkimukset. Tutkimusten jäläkeen tojettiin, että leikkausta suoritettukkaan.
Lääkärillä oli Katrille yks kysymys esitettävänä kunhan Katri herrää nukutuksesta.

Näikkö enkelin?
Nimittäin, syy miksi Katria ei tarvinnu leikata oli se, että hänen kuoleentunu munuainen oli kuin uusi ja täysin toimiva.

Pariskunnan oltua jonkin aikaa naimisisa heijät yllätti täysin Katrin raskaaksi tulo.
Neuvolakäynnillä Katri oli selittäny, että mulla on vain yks heikosti toimiva munasarja, että en voi lääkärien puhheitten mukkaan tulla raskaaksi.
Rouva hyvä, teillä näyttää olevan kaks ihan hyväkuntosta munasarijaa ja raskaus hyvällä alulla, joten onneksi olokoon vaan, oli neuvolalääkärin toteamus.

Kuunnellesani Reijon jutustelua, aattelin, että mikä valtava voima kätkeytyykään rukkoukseen. Rukkoukseen elävän Jumalan puoleen, ei ihan mihin tahansa kohteeseen.
Rukkous on mahollisuus kokia yliluonnollisia asijoita, ihimeitä jotka Jumala henkensä kautta tekkee.
Aina kannattaa rukkoilla, koska koskaan et voi tietää mitä saattaa tapahtua.