sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Korukurssilla

Tänä viikonloppuna oli lusikka- ja haarukkakorukurssin toinen jakso. Kävin vääntämäsä muutaman haarukan ja lusikan uuteen malliin.

Ekana tein rannerenkaan isosta haarukasta.
Voi hyvänen aika miten hankala ja työläs oli tehä. Suunnitelmisa oli tehä taivuteltu ranneke, ettei tarvis mittään kiinnitysjuttuja laitella, mut toisin kävi. Haarukan piikit piti hehkuttaa jotta niitä pysty vääntämmään. Ku alon vääntään niin eka piikki katkes ja homma oliki sitte sitä myöti selevä. Piti tehä uus suunnitelma miten hommaa jatkaa.  Katkasin piikit pois ja taivuttelin rannekkeesta kaarevan, vaan siitäpä tuli liijan lyhy, ku ei ollu piikkejä jatkona.
Uus suunnitelma käyttöön. Aattelin, että katkasempa koko haarukan ja laitan kapijaan päähän lukon ja toiset päät yhistän helemirenksuilla. Tuli vain yks pieni ongelma. Varren kuvijopää oliki niin kovvaa materiaalia, että siihenpä ei poran terä uponnu. En saanu siihen reikiä, jotta oisin voinu helemirenksut niihin kiinnittää. Taas piti suunnitella miten osat voitas yhistää. Opettaja ehotti, että varsiossaan vois liimata yhen lenkin johon helemirenksut saa kiinnitettyä. Niin tehtiin ja osat saatiin yhistetyksi toisiinsa.

Toisen haarukan vääntäminen oli huomattavasti helepompaa.


Tämän materiaali oli pehemosempaa, sitä pysty ihan käsinki vääntämmään. Piikit pyörittelin pyöristyspihteillä ja muuten kaarevuutta prässäsin puristusprässisä. (enpä muista mikä sen härvelin oikia nimi on)
Kätteen laitettaisa ranneketta joutuu aina hieman taivuttaan,  jotta sen saa laitetuksi ja ranteesa sitte puristammaan muotoonsa. Vaari tykkäs tästä kovasti.

 
Nelijästä lusikasta tuli kaks kaulakorua. Tämmönen koru on suhteellisen heleppo tehtävä. Varsiin porataan reijät molempiin päihin ja kiinnitettään helemirenksut paikalleen. Niin yksinkertasta. Korusta puuttuu vielä ketju.
 Tämänki korun teko on helepoimmasta päästä. Nelijä vaihetta; lusikkapesiä vähä hiotaan varren katksu kohasta, tehään reijät, kiillottettaan ja kiinnitettään paikalleen.
Erikoista näisä lusikoisa on niitten takapuolella oleva kaunis kuvijointi.






Varsista voi tehä monenlaisia riipuksia tai sormuksia.








Tuo kaivertaminen on hankalaa.
Herkästi kaiverrin heilahtaa väärään suuntaan ja jäläki on sen näköstä. Suorasta viivasta tullee mutkasta vaikka kuinka kuvitteli suoraa tekevänsä. :)


Renkulasormus on tehty haarukasta. Kukkasormus lusikan varresta ja riipus saman lusikan pesästä.







torstai 23. helmikuuta 2017

Helmien pyörittelyä

Siinäpä niitä on oppikirijoja joita lueskella. Aamukahavilla, päiväkahavilla, ruoka-aikana ja iltakahavilla on tullu kirijoja plärttyä. Tottahan niistä jotaki oppinee ku aikansa plärää.
Vaan eihän mikkään homma onnistu ellei sitä harijottele.
Juutuupesta kahtelin videoita miten ne nuita helemikoruja oikeen tekkee. Hyvät ja selekiät oli ohojeet. Vaihe vaiheelta ku teki niin kutakuinki tuli semmoset millanen oli malli.
Rannekorua ku alotin tekkeen, niin kuvittelin jo muistavani misä järijestyksesä helemet pittää laittaa. Höpöhöpö mun muistiani. Väärin meni ja senpä takia tuosta tuli hieman löysä.En muistanu, että isoimman, eli vaalijanpunasen helemen jäläkeen piti palata takasin päin ja pujottaa reunahelemi paikalleen. Pujottelin sen samantien ku etenin työsä jonka seurauksena reunasta ei tullu tasasen yhtenevvää.  Reunaan ku ei  tullu eestaas kulukevaa lankaa niin vaalijanpunanen helemi ei pysy ihan keskellä helemikehäsä. Sitä nyei tosin kukkaan taija huomata sillo ku koru on ranteesa. Täytynee kahtua uuvestaan videolta miten se pittää tehä, ettei tee seuraavaan sammaa virhettä.
Harijottelua, harijottelua, kyllä se siitä mieleen jää.


lauantai 18. helmikuuta 2017

Barbin vaatteita

Monen pienen tytöt lempilelu on barbinukke, niin se on meilläki. Mukelot ku tullee mummolaan niin ei mee kauvan ku barbitalo on raahattu olohuoneeseen ja leikit on täyvesä tohinasa.
- Mummu, voisikko tehä näille joskus uusia vaatteita, ku osa näistä vaatteista on jo rikki?
Tätä kysymystä on kuulunu usijamman kerran ja aina oon sanonu, että saatampa mää joskus niitä tehä. Nyt sitte oli se joskus. Hommahan alako siitä, ku viikko sitte siivottiin vaarin kans mun työhuoneen kaappeja. Kaapista löyty askartelukirija jonka yhellä sivulla oli kuva barbien vaatteista ja mukana jopa kaava-arkki vaatteitten tekua varten.
Kaava-arkki esiin ja siitä se lähti. Tämän viikon vappaa-ajat onkin menny lähes kaikilta osin pienten saumojen ompelemisesa.

Mariella, Pauli ja Kati ovat menosa juhuliin. Mariellan mekko on palijettineulosta, Paulin puvun tein samettipintasesta huonekalukankaansta. Katin mekko on tehty luonnonvalakosesta ja mustasta pitsistä. Lantiolla rimpsunauhasta tehty liehuke.
  










Neean ja Kasperin yhtenevät asut teemailtaan, jonka aiheena on "Ollaan samiksia".


  Kati lähösä shoppailemmaan ystävänsä kans. Hän pukeutui hillitysti musta-valako-harmaaseen. Housut on tehty joustavasta kankaasta, takki ja lakki neuloksesta.
.


Mariellan ja Kaisun puserot on tehty joustavista kankaista jolloin päaukon pysty tekemään ilman minkäänmoisia halakioita. Pienestä kangaskaitaleesta tein kaulukset molempiin puseroihin. Mariellan mustaa hammeenhelemaa somistaa pieni palleropitsi. Kaisun hame on kellohame, tehty samasta kankaasta mitä pusero.



Neea ja Nelli menosa ystävänsä häihin. Neean mekon yläosa on trikoota, helemaosa vissiin taftia, ( liukasta ja kiiltävvää kangasta).
Nellin mekkoon  kokonaan trikoota.


Mukava on nähä miten barbileikit muutuu uusien vaatteitten myötä. Ne ku taitavat synnyttää uusia tarinoita leikittäväksi, ku pikkutyttöjen mielikuvitus lähtee oikein liikkeelle.




torstai 16. helmikuuta 2017

Pieniä piirakoita

Tännään oli lyhy työpäivä. Iltapäivän puuhaksi olin suunnitellu tehä riisipiirakoita, jotta sain käytettyä pois riisin jota olin eellis päivänä keittäny liijan palijo kanan lisäkkeeksi.
 Riisin joukkoon lisäsin nestettä ja kananmunan, jotta sain täytteestä sopivan notkijaa.
Kuoritaikinan tein riisi-maissi- ja glutteenittomasta jauhoseoksesta, joukkoon laiton vähä psylliumia. Psyllium tekke taikinasta kyllä heleposti leivottavvaa.
Näitäpä on mukava napostella iltapalaksikin.


sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Hopealankakoruja

Hopijalangan vääntelyä, kieputtelua ja pyörittelyä.
Sydänkorvikset tehty 1,2 mm hopijalangasta, lisänä turkooseja helemiä ja kirkkaan siniset kristallihelmet.
Kaulakorun helemiosat väännelty 1,2mm langasta, ketju 0,8 mm. Osat yhistin kultasilla renkailla jotka tein 0,8 mm kultalangasta. Pyöritin lankaa pyöröpihtien ympäri jousimaiseksi pötköksi ja katkasin renkaat yksitellen pihteillä irti.
Keittiön pöyvällä on vino pino korukirijoja, jotka vaari toi kirijastosta. Kirijoisa on aivan ihania malleja erilaisista koruista. Hyvin selekeet ohojeet ja kuvat miten korut tehhään. On alottelijalle sopivia malleja ja sitte todelliselle taitajalle. Mennee vielä joku aika jotta niitä haasteellisempia malleja voi alakaa tekkeen. Vaikka mää oon kyllä vähä semmonen, että tahon hyvin ussein alottaa siitä vaikiammasta päästä. Kahtotaan miten ämmän käynee.

tiistai 7. helmikuuta 2017

Pienoisporakone ja vähä muutakin

Kyllä ny alakaa hommat sujumaan ku vaari kävi ostamasa porakonneen lisäosineen.
Ladattava pienoisakkuporakone pieniin hommiin. Voi katkua, porata, hiua, kaivertaa, jyrsiä, putsata ja kiillottaa.
Hiomalaikkojaki on monta erilaista; alumiinioksidi-hiomalaikka kahta eri karkeusastetta, piikarbidi-hiomalaikkoja ja pelekkiä hiomalaikkoja. On erilaisia katkasulaikkoja ja kiillotuslaikkoja. Hiomaharjoja, kiillotuskärkiä, jyrsin- ja kaiverruskärkiä. Vieläkö löytäs jostaki tarkat ohojeet mihin mitäki ossaa käytettään niin olisimpa onnellinen.
Juotosasema. Nyt saan alakaa opettelleen juottamaan osia yhteen. Ny ei tarvi ennään kynsiviilaa käyttää ku sain myös uuven isomman viilan.
Tämmösenki sain, piti hetki miettiä että mikäs mahtaa olla. Puristinhan se on.  Eipä karkaa ohukkaan lanka puristimen leuvoista vaan pyssyy taatusti paikallaan. Sillohan sitä on heleppo käsitellä.

perjantai 3. helmikuuta 2017

Helmiä ja hopealankaa

Korujen tekoinnostus jatkuu.
Nyt kokkeilin miten hopijalanka taipuu.
Ekana leikkasin kaheksan langanpätkää joitten pittuus on kaheksan senttiä. Sen jäläkeen tehtiin langan toiseen päähän kiemura joka vasaroitin littanaksi. Sitte laitettiin helemi ja kierrettiiin toiseenki päähän kiehkura, joka myös vasaroitiin. Kaheksan helemikiehkuraa yhistettin toisiinsa pienellä välirenkaalla.
Korvikset kasasin taivuttelemalla lankaa ja pujottelemalla helemiä välliin sopiviin kohtiin.



keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Virkattuja laukkuja

Puuvillalankaa ja kujetta, niistä synty pikkusia laukkuja.
Virkkasin valakosella langalla ruudukoita käyttäen mustaharmajaa, vaalijanruskijaa ja oliivin viherijää kujetta. Somisteeksi virkkasin kolome valakosta kukkaa. Vuoritin laukun ruskijalla kankaalla. Laukun koko suunnilleen 35 x 20 x 6 senttiä.









Pallolaukun virkkasin valakosella ja ruskijalla langalla. Kutteet tummanviherijää,vaalijanruskijaa, tummanruskijaa ja viherijävalakoraitasta. Vuoritin laukun vaalijanviherijällä kankaalla. Oiskohan tuon halakasija suunnilleen 25 senttiä, jottain sitä suuruutta.

Tätä hommaa tehesä ei työn alakuvaiheesa aina oikeen tiijä mitä on tekemäsä. Etukätteis suunnitelmaa ku ei oo, vaan sitä alakaa vain virkkaamaan ja kahtoo mikä mahtaa olla lopputulos.
Tästä ny tuli tämmönen....
....kääntölaukku.
Virkattu sinisellä puuvillalangalla ja kalastajalangalla.
Kutteet sinistä, tummansinistä, vaalijanpunasta, punasta ja oliivin viherijää. Vuori sammaa kangasta mitä pallolaukusa.
Laukku on aika tarkkaan saman levynen mitä valakonen, mut tästä tuli vähä korkiampi. Hihinan tein letittämällä kuus kutteen pätkää toisiinsa.

Joulu on taas

 No tottahan se on, että joulu tullee vaikkei tekis yhtään piparitalua, mutta muutama niitä pittää tehä jotta saa näpertämisen vietin tyyvyt...