Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2011.

Se on syksy

Kuva
Syksy on hieno vuojenaika väriloistoineen. Mehtäsä ku käveleskellee niin löytää monenlaista mukavaa mistä saa tehtyä kimppuja tai asetelmia. Sunnuntaina aamupäivällä lähettiin kokin kans lenkille, ihan sillä ajatuksella että keräillään materiaalia jos sais jotaki koristusta aikaseksi värkättyä. Iltapäivälle kun olin lupautunu järijestään kirkkokahavit porukoille srk;sa, aattelin piristää kahavipöytää tekemällä sinne pari asetelmaa. Itellekki tein yhen.

Tää jäi koristammaan ommaa pöytää. Oli nuo kärpässienet niin mojovan näkösiä palleroita ettei raskinu jättää niitä mehtään. Sammaleesa sienet pysyki aika hyvin pystösä. Tosin ei taija komeus kestää kovin montaa päivää ku alakaa rupsahtaan, mut väliäkö tuolla. Nätti se on aikansa, kuten minäki. :)


Takapihalta löyty mustesieniä, oli tuollanen nelijän sienen rypäs jonka irrotin kokonaisena ja nostin vaan sammaleen päälle. Reunasa oleva vaalia sienirypäs on jotaki tattia jonka nimiä en ny muista. Takana on yks voitatti, sitte on pari punahape…

Sana sunnintaille

Kuva
Jeesus vastasi heille ja sanoi:
" Totisesti, totisesti minä sanon teille: ettete te minua sentähden etsi, että
olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä
leipiä ja tulitte ravituksi.
Alkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy
hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava:
sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut.
Niin he sanoivat hänelle: " Mitä meidän pitää tekemän, että me
Jumalan tekoja tekisimme?"
Jeesus vastasi ja sanoi heille: " Se on Jumalan teko, että te uskotte
häneen, jonka Jumala on lähettänyt."    Joh: 26-29

Edellisenä päivänä oli kansanjoukko saanut nähä ihimeen, pienen pojan eväät olivat riittäneet tuhansille ihimisille ja olipa vielä jäänyt tähteitäkin. Tuolla ihimeellä oli ollut suuri vaikutus kansan elämään olivathan se saaneet syyvä mahansa täyteen. Seuraavanakin päivänä he ettivät Jeesusta saadakseen jälleen leipää syödäkseen. Jeesus halusi että kansa tulisi ymmärt…

Lomalla näperreltyä

Kuva
Kesä on mukavaa aikaa näperrellä kaikenlaista. Lomallakin pittää olla mukana jotaki heleppo tekosta, sellasta mikä mukavasti kulukee mukana laukusa. Tään kesän innostuksena oli kirijontatyö tai oikeestaan niitä oli kaksikin, toisen ehin antaa jo pois enkä hokannu ottaa siitä kuvia.



Liina on kooltaan n. 40 xx 40 cm, ihan sopiva vaikka yöpöyvälle .


Kirjontamallit  on osa anopilta saaduista malleista. Yhistelin usijampaa mallia toisiinsa että sain soviteltua ja sommiteltua sopivat kuviot toisiinsa. Kirjonnan värit on rusken eri sävyt, keltanen ja punanen. Ajattelin että kuviot tullee paremminn esille ja säilyy sellenen sopiva harmonia koko työsä ku ei tee liijan kirijavaa. Kokkeilin kyllä kirjoo pienen osan viherijällä tuohon kahen kukkasen keskellä olevaan kuvioon, mut ei se siihen sopinu. Joten päätin kirijua kuviot ruskeella.
 Tumman ruskea ja punanen olivat DMC 8 muliinilankaa, sai suoraan kerästä ottaa pätkän ja alakaa kirjomaan. Keltanen ja vaaleenruskee olivat vyyhdisä olevia 6 säike…

Sienestystä ja metästystä

Kuva
Se on syyskesä ja sienestysaika. Ei oo vielä ehitty käymään kahtelemasa miten tälle syksyä sieniä tullenee mut jospa tuota josaki välisä löytyy sellanenki hetki.
Yks syyskesä, tais olla joskus kahekanskytluvun alakupuolella ku lähimmä kokin kans sienimehtään. Aamupäivä oli hieman pilivisen olonen joten kaikan varalta laiton sajetakin päälle. Sillonen sajetakki oli oikeestaan enemmän muovia ku sajekangasta, päällypuoli musta, sisäpuoli punanen. Saumat oli liitetty toisiinsa jollakikeinon hitsaamalla ett hyvn piti vettä. Hiukan kömpelö ja kankia se oli päällä, muovisuutensa vuoksi siihen tuli heleposti reikiä. Mutta iha hyvin palaveli ja hoiti virkansa siihen saakka kunnes jouti kierrätykseen.

Nii siitä sienestämisestähän piti kirijottaa eikä sajetakista. :)

Käveltiin Jallunkujaa pitkin isolle tielle, tarkotuksena mennä ison tien yli ja siitä pellon pientaretta pitkin pellon toisella puolella olevaan mehtään. Sielä kun oli semmosta aluetta että aateltiin sielä olevan hyvin sieniä.
Kujan var…

Harvinaista herkkua

Kuva
Siitä on tosi tosi kauan ku meillä on pullaa leivottu, saatikka ihan korvapuusteja. Tälle päivää oli niitten leipomisen aika. Anoppi kun oli kova leipommaan. Siihen aikaan ku heijän muksut olleet pieniä nii aina oli ollu korvapuusteja. Nyt ku anopin hautajaiset tulos nii sinne päätettiin porukalla leipoo korvapuusteja, että on mukukoilla mitä syyvä.

Leipominen on oikeestaan ihan mukavaa, harmittavan vähäsen tullee leivottua. No siihenki on syynsä. Kahestaan asustellaan ei oo kettään joka sitä pullaa juurikaan söis. Ite en voi tavallista pullaa syyvä, kokki taas on vähähiilarisella sapuskalla eläväinen, joten välttää vehenäsen syömistä.
Viertaita jos joskus sattuu tulleen sillo pyöräytän pellillisen muffinsseja ne ku valamistuu hetkesä.


Mukavaa päivää!


Elämä on

No tällästä se on elämä. Toiset kuolee pois, uutta sukupolvee syntyy tilalle. Viikonloppu meni iloisisa merkeisä, pikkumiehen nimiäisjuhlissa. Pojan poika sai nimekseen Ilia Alvar Julius, ikää kokonaiset kaks kuukautta. Kyllä oli mukava mummutella, ihan sydän oli sykkyrällä, eritoten papalla. :)

Kesä alakaa olla vähä niinku takana ja harmittaa kyllä kun marijoja oli tosi huonosti. Mustikoita oon saanu ämpärillisen kerättyä kun kolome reissua tein mehtään. Joka kerralla olin reilu pari tuntia mehtäsä, sain poimittua 3 -4 litraa kerrallaan. Tyhyjästä on paha nyhyjästä...oli niitä niin harvakseltaan että enemmän nautti kahavin juonnista ja eväitten syömisestä ku ite poimimisesta. Ei kai ne mustikat vieläkä oo pahaksi menneet vois jostain löytyä kun lähtis kahtelleen. Huommenna alakaapi  iltapäivä työt joten ainaki pitäs olla aamupäivästä heti liikkeellä jos niinku meinaa että viikolla kävis poimimas. Jos ei hallaa tuu nii säilyyhän ne mustikat syyskuun puolelle?

Mutta tää päivä on kaunis j…

Tyhyjä pää...

Kuva
En tiiä ku ei oikeen ajatus juokse eikä tunnu syntyvän mittään tekstiä mitä tähän naputtelis.
Ollu ajatukset viime aikoina niin noisa hautajaisia, tuuminu ja miettiny.
Mutta joskohan sitä hautajaisten jäläkeen aivoilla muutakin ajattelemisen aihetta ja tänne sais aikaseksi jottain kirijotella. Katotaan miten käynee...

Mukavia päiviä sinulle!

Kaikella on aikansa auringon alla

Kuva
Kyllä se niin on että kaikella on oma aikansa, itkullakin. Kaks suruviestiä tuli viime viikolla. Serkkupojan pois lähtö tuli yllätyksenä kuin salama taivaalta. Anopin lähtöön oli jo osannut hieman varautua ja  hiljaa mielessään tehä luovutusta. Mutta aina se pysähyttää.


Sitäpä sitä miettii että onko ihiminen valamis kohtaamaan Jumalansa. Onko usko ja luottamus Jumalaan että kuolema on vain siirtyminen iankaikkiseen iloon ja riemuun? Vai onko se pellottava ja ahistava ajatus? Eikä siihen muuta ratkasua kai löytyne kuin se että kysyy asiaa itseltään, miten on sieluni laita? Jos ei oo asiat kunnos niin parasta on laittaa ne kuntoon mahollisimman pian. Sillä koskaan ei voi tietää tuleeko lähtö ykskaks yllättäin vai hiljaa, hiljaa nukahtain.
Siunausta tuleviin päiviin!

Seinäjoen Ullakolta

Kuva
Keittiön seinälle pääty Mikkikello. Kengät heiluu heilurina eestaas nakutuksen tahtiin.

Ihana hantuukikoukku hyyskään kun vaan keksii paikan mihin kohtaan laittaa.

Salamatkustaja

Kuva
Viikonlopulla ajeltiin eteläpohjanmaalle yksiin häihin. Kuten tavallisesti meillä oli termospullot matkasa jotta saa välillä ajaes hörppiä kahavia. Olin just saanu kaajettua kahavia kuppiin ku yks kaks hyppäs salamatkustaja selijän takkaa oven käsinojalle ja siitä ikkunalle.

Mistä lie oli hyppyheikki autoon pompannu mut perin mielenkiintosen näkönen ötökkä. Siinä se tepasteli eestaas auton kojelauvan päällä, ihimetellen kai että mihinkähän mua viijään.
Hiukka ongelmallien oli kävelyreitti kun tuli tuuletusaukot vastaan, hupsistakeikkaa ja sinne hävis...

Mut mitäpä se vaikka johonkin tipahtaaki, hyvät kun on koivet joilla pääsee kiipeemään takasin ihimisten ilimoille. Koko matkan ajan tää salamatkustaja pysytteli mukana ja ainaki asuinpaikka silläkin vaihtuu jos sattuu vielä olemaan autosa. Pitääkin muistaa tarkistaa löytyykö sitä autosta ja päästää se pihalle, kunhan tästä seuraavan kerran lähetään autolla liikenteeseen.

Semmonen matkustaja!

Mukavaa alakanutta viikkoo!