maanantai 12. marraskuuta 2018

Enkeleitä

Kolome enkeliä tehty, kakskytkaks vielä tekemättä.
Neulahuovutus on ihan hauskaa puuhastelua. Muistaa vaan sen, että ei tökitä neulalla yhteenmennoon liijan kauvaa, ettei tuu jännetupentulehusta ranteeseen. 
Kohtuus kaikesa, tökittämisessäki.
Tällä kertaa enkelien tilattu määrää on sen verran iso, että teen sarijatuotantua.
Huovutin ensin läjän käsiä, jalakoja ja päitä. Sitte oli heleppo alakaa kokuammaan enkeliä. Mekko, johon pää ja raajat kiinnittyy, siivet ja tukka.
Lopuksi päähän kiinnitettään ripustuslenkki vaikka puuvillalangasta. 

Mukavaa viikon jatkua.

lauantai 3. marraskuuta 2018

Toukkapussit



Viikko on vierähtäny tosi nopijaa. Aika on menny töisä käyvesä, sukkulapitsiä näprätesä ja pieniä huopaenkeleitä tehesä.
Tuli tutulta viesti, että voisinko tehä jouluksi kakskytviis enkeliä. Teen ne neulahuovutuksella tökittämällä.
Kerron niistä myöhemmin lissää, jos muistan.

Pikku prinssesat ovat päässeet kotia. Hyvin on alakanu elo kotona sujumaan. Voi miten helluusia ne pienet onkaan ku heitä on saanu votsapin välityksellä katella. Kuun lopulla mennään kahtommaan ihan livenä. Mulla vauvaviemisenä toukkapussit, töppöset ja lapaset.
Mustavalakoraitanen pussi kumpasellekki tytölle. Aattelin, että on helepompi erottaa kaksoset toisistaan ku pussit on vähä erilaiset. Ekan tein resorineuloksella, kaks oikeen, kaks nurin. Toisen tein helemineuleella, yks oikeen, yks nurin ja seuraavalla kerroksella oikijan päälle nurija ja nurijan päälle oikija jne...


Jotku sanovat, että toukkapussi on kätevä pukia vauvan ylle ku sen saa vaan pujottaa päälle. Tai pujetettaanko vauva pussin sisälle. Siinäpä onki taas miettimistä. :)



Eipä tällä kertaa tämän kummempia. Mukavaa eloa ja oloa sulle.

lauantai 27. lokakuuta 2018

Uusi elämä

Talavi tekkee pikkuhilijaa tuluaan. Nollasta miinus viiteen on vaihellu lämpötila viikon aikana, joten ei vielä olla mitenkään kovisa pakkaslukemisa. Kai tämä on ollu harvinaista lämpymämpi lokakuu mitä on ruukannu olla. Mua ei kyllä haittaa vaikka onkin, eipä ne kovat pakkaset niin mukavia oo, mutta ei kyllä liukkaat kelitkään.
Sellastahan se nimittäin tahtoo olla tämmösillä keleillä. Yön aikaan aina tiet jäätyy ja päivällä ne hiukan sullaa, joten pikkusen ekstra varovainen saa liikenteesä olla jottei tulis vahinkoja.

Viikon kohokohta tai oikiastaan kuukauven, vois kyllä sanua että koko vuojen kohokohta tapahtu toissa yönä kolomen jäläkeen. Synty uutta elämää.
Nuoremmalle pojalle ja hänen vaimolleen synty kaksoset. Kaks ihanaa pikku prinsessaa näkivät päivän valon (tai yöhän se sillo oli ), siitäpä se uusi elämä ulukomaailmasa pääsi alakuun.

Miten suuri ihime se onkaan ku lapsi syntyy tähän maailmaan.
Sitä ku alakaa miettiin, miten pienestä se elämä alakaa, mitä kehitystä tapahtuu kohusa ja ku riittävästi sitä on tapahtunut, ulos putkahtaa sellanen kokonaisuus mitä ei tiedemiehetkään oo pystyneet selittämmään.
Pienen pienet jututhan täytyy mennä just eikä melekeen kohilleen, jotta ihimisen keho toimii.
Se on aika pienistä asijoista kiinni, eikö vaan.

Mutta onhan sen kaiken ihimeellisyyen, pienten asijoitten kohilleen saattamisen takana niin suuri ja mahtava tekijä, jonka voimasta ne pienet osaset liittyy toisiinsa niin taidollisesti, että  ihimisjärki ei pysty sitä selittämmään. Se vain on niin, elämän suuri lahaja.

Jotaki samankaltasuutta on siinä kun ihiminen syntyy uudesti, saa kosketuksen Jumalan hengen maailmaan. Aivan kuin vastasyntyny alakaa kahtella uutta ja ihimeellistä maailmaa, uuvestisyntyny ihminen kahtellee hengen maailmaa. Ensin hieman silimiään siristellen, ku meinaa valo ottaa silimiin, mutta kunhan siihen tottuu, niin uskaltaapi aukasta silimänsä kokonaan.

Sisimmäsä tapahtunu muutos saa maailman näyttämmään niin erilaiselta.
Se mikä ennen oli niin tavattoman tärkijää, alakaaki yks kaks tuntummaan ihan turhanpäiväseltä.
Ennää ei huvitakkaan lähtiä niihin rientoihin ja maailman mennoihin mihin ennen meni, vaan sisimmän halun täyttää toisenlainen maailma. Ajan kuluesa muuttuu elämäntavat, jopa puhetapa. Entisen kiroilijan sanavarasto pienenee ku rumat sanat jää pois. Näin mulle kävi. Josaki välisä vaan huomasin, että minähän en ennään sanokkaan joka välliin peetä tai veetä.
Jonku toisen elämäsä on tapahtunu suuri muutos juomistapojen suhteen, ei ennää pullon korkki aukia. Jollaki on saattanu olla ongelmia sen suhteen, että mikä on hänen ja mikä toisen. Hän on vieny ja varastanu toisen ommaisuutta, uuven elämän myötä elämän täyttää rehellisyys ja vanha totuttu elämäntapa häviää. Uus elämä voittaa entisen, se tuo tullessaan muutoksen.

Uus elämä on kuin puhas kirijottamaton kirijan sivu.
Niihän se Paavali opettaa; jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut. 2Kor. 5: 17
Ei siis tarvi ihimetellä eikä kummastella, ku tälläsen ihimeen kokenu ihiminen on iloissaan ja riemuissaan löytämästään, vaikka hän välillä vaikuttas yli-innostuneeltaki.
Uuven elämän voima ku on luonteeltaan sellasta, se näkyy ja kuuluu.







tiistai 16. lokakuuta 2018

Lokerikko täynnä tavaraa

Kyllä ne nuo kirppikset ovat vaan sitte mukavia paikkoja, niistä ku saattaa löytää melekeen mitä vaan. Vaari oli eilen aamupäiväkierroksellaan kävelly kirpparille ja nähäny sielä ompelutarvikelokerikon. Laitto mulle töihin kuvan lokerikosta, että kävisin kahtomasa jos vaikka kannattas ostaa. Kävin kahtomasa. Pengoin lokeroita sen verran, että totesin olevan kannattava ostos.
Kotia ku pääsin niin juopasin kupin kahavia ja rupesin tutkimmaan lokerikon sisältyä, mitä sitä tulikaan ostettua. Olihan se melekonen yllätyspaketti. Kaikki tavarat kuiten mahtu yhelle pöyvälle.
Reilu kolome tuntia mulla meni ku kävin läpi kaikki mitä lokeroista löyty.
Empä ois uskonu, että tuota tavaraa tuli nuin palijo. Alottamattomia ompelulankarullia oli kymmenittäin, nappeja jos minkämoisia, neuloja ja neppareita. Nauhoja ja ommeltavia tarroja, ym...ym..
Ompelukonneen neulapakettejaki on toistakymmentä, nehän jo yksistään maksaa enemmän mitä koko läjästä maksoin. Mihinkähän muuhun silimineuloja vois käyttää ku ompelemisseen, niitäki nimittäin on muuuuutama paketti. Kuvan keskellä näkkyy ihana retroneulapaketti.













Kunnon
toppaneula,
pittuutta kolometoista senttiä ja vahavuuttaki sukkapuikon paksuuven verran.

Nappien joukosta löyty erikoisia koristenappeja. Halakasijaltaan napit on suunnilleen kolome senttiä. Ei taija eurolla, eikä kahellakkaan saaha kaupasta tuommosia nappeja. Aika näyttää mihin ne päätyvät.

lauantai 13. lokakuuta 2018

Korvikset

Aamupäivä menny näitä räpeltäisä, ku ootellu että akkunakuivuri lattautuu. Aattelin pesasta olkkarin akkunan, ku ulukona lämmintä melekeen kymmenen astetta.
Taitaapa olla kuivuri käyttökunnosa, joten akkunan pessuun...hop...hop..

maanantai 8. lokakuuta 2018

Sukkulapitsikoruja


Juutuupista oon kahtonu videoita sukkulapitsin teosta. Korujen tekeminen näytti kivalta joten pitihän sitä kokkeilla.
Alaku aina hankalaa mutta kyllä se siitä.
Lankaa, neula ja helemiä, niistäpä ne syntyy.
Parit korvikset samalla mallilla.
Mukavaa viikon jatkua.

Enkeleitä

Kolome enkeliä tehty, kakskytkaks vielä tekemättä. Neulahuovutus on ihan hauskaa puuhastelua. Muistaa vaan sen, että ei tökitä neulalla ...