Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2016.

Matot

Kuva
Kasa kankaita ja  käytöstä poistettuja t-paitoja, mitäpä niistä muuta ku matonkujetta.
Tummia ja värikkäitä keriä, niistähän vois syntyä jotakin hauskaa.
Keksinkin hyvä idean, virkkaan joka tytölle oman räsymaton.
Poika ja miniä ku remontoivat taluaan, he tekivät joka tytölle oman huoneen.
Vanhimman likan huoneen seinät maalattiin vaalijanpunasella, oikeen hempeellä sellasella. Olikohan sen värin nimi vaahtokarkki, jos oikeen muistan.
Matosta tuli todella vaalijanpunanen, reilua pinkkiä ja tehosteeksi tumman sinisiä raitoja.
Keskimmäisen likan huone maalattiin vaalijan vihreellä. Maton pääväri on hieman savunvihertävä. Keskelle mattua laiton muutaman neonviherijän raijan, muuten matosta ois tullu liijan plääsy, ykstoikkonen.
Kuopuksen huone sai värikseen sinistä. Täsä matosa on ero edellisiin siinä, että värit vaihtuu misä kohtaa sattuu, niinsanotusti liukuen. Vaalijanpunasesa ja viherijäsä matosa on joka raita on tehty yhellä värillä, näkkyy seleviä renkaita.
Kaikki matot on suunnil…

Hyvä alaku päivään

Aamulla aamukahavia juuesa lueskelin sananlaskuja.
Nämä jakkeet jäi päällimmäisenä mieleen.


Terveydeksi on iloinen sydän,
mutta murtunut mieli luovuttaa luut. 17: 22

Herran pelko on elämäksi,
saa nukkua yönsä ravittuna, eikä mikään
paha kohtaa. 19: 23

Heitä työsi Herran haltuun,
niin sinun hankkeesi menestyvät. 16:3

Retrolegginssit mukavat kotipöksyt

Kuva
Oi oi näitä kirpparilöytöjä. Ihanat -70 luvun pöksyt. Eihän siihen aikaan niitä legginsseiksi sanottu. Nehän on ollu ihan tavalliset verkkahousut, vai liekkö nää ollu hiihtohousut ku näisä oli lahkeensuisa remmit joilla lahkeet sai pysymään allaalla.
Lahkeet oli hieman levijät ja ne oli lyhennetty.  Onneksi kävi hyvä säkä, lahkeenssuista ei oltu leikattu ylimäärästä  kangasta pois, vaan se oli käännetty nurijalle puolelle. Ratkoin käänteen irti alakuperäseen pittuuteen, ku laiton pöksyt jalakaan nehän oli just sopivan mittaset. Lahkeita piti kaventaa sentin verran koko matkalta, lahkeensuista lähes pari senttiä.
Kangas on mun käsittääkseni jerseytä tai jotain sen tyylistä joustavvaa materiaalia. Ei rytisty eikä ruttaannu vaikka myttäis housut millaseen myttyyn tahansa.
Lahkeensuisa on tietysti vetoketjut kuten asijaan kuuluu. Helepottaa pukemista ku lahkeista tein aika kapijat.
Pöksyjen sivusa oleva raitakuosi on joustavvaa resorineulosta. Tosi hauskat ja mukavat kotipöksyt.




Paperikukkia ja patalappuja, uusia ideoita ystävältä

Kuva
Kävin kylästelemäsä ystävän luona jonka intohimona on kans tehä käsitöitä laijasta laitaan. Hän ompellee, neuloo, kutoo, askartellee, näpertää ja väkertää kaikkea mahollista.
Yhesä huoneesa oli mattopuut ja kuulemma kun kevät etenee alkaa mattojen teko. Suunnitelmia ja ideoita hänellä oli vaikka kuinka paljon.
Ystävä näytti mulle tekemiään töitä, kysy aina välillä että ootkos teheny tämmösiä tai tuommosia. Uusia kivoja ideoita sain ja täsäpä pari niistä.

Paperikukkia
Paperikukat voi kiinittää ledvalo sarijaan jolloin saa tosi kivan kukkaköynöksen. Harmittaa ku en hoksannu ottaa kuvvaa köynöksestä.  Kukat voi toki laittaa myös vaikka koivunoksiin tai tehä niille varret piipunrassista.  Kukkia voi liimata kiinni toisiinsa ja tehä niistä kukkapallon. Värillisiä papereita yhistelemällä saa mukavan kirijavia kukkia.

Keittiön jakkaran päällä oli kivan näköset patalaput. Malli ja tekotapa oli mulle uus, aika hauska. Jämälangat saa tuhottua tähän patalappuun.

Mukavaa päivää!

Nisunjyvä

Herätessäni tänä aamuna ajatuksiin nousi yks runo jonka oon joskus vuosia vuosia sitte kirijottanu laulukirijani kanteen. Voi olla, että oon julukassu tämän jo aikasemminki vaan haitanneeko tuo.
Kertaus on opintojen äiti.
Jotenkin tämä puhutteli mua tänä aamuna.

Kasvamisen tuskaa 
Kuin nisunjyvä kylyväjän vakkasesa, oon minä Herra sun kädelläsi. Eihän liene jyvänkään tarkoitus ole olla vaan, ei tokikaan se luotu on uutta kasvamaan, uutta tähkää tekemään. Sitä ennen kuitenkin, olo jyvän on tosi tuskainen - kuolema- kuolla pois ihan kokonaan eihän jyvästä itsestän mitään jäljelle jää, se häviää.
Maan mullasta ottaen energiaa se alkaa uutta kasvamaan tuoreutta tuoksuvaa vartta. Menettäessään voimaansa ei jyvä huomaakkaan, kun jo valamis onkin tähkäpää. Voiko minusta kehnosta kuitenkin tämän jälkäleen tulla jotakin? Monta pientä jyvästä on tullu minustä yhdestä, se ihme on.
Olin yksin ja alla päin mua ahdisti taakka kuolemastain. Oi ei! Kohta kuoreni ratkeaa uusi elämä sisältäin puhkeaa. …

Leivänpaahin

Kuva
Meijän vanaha leivänpaahin otti ja hajos joku aika sitte. Siitä hajos sisukset, meni rikki se metallinen ritilä, joten ei sitä uskaltanu ennään käyttää. Ollaan oltu iliman paahinta sen jäläkeen.
Vaan tämä asija korijaantu eilen. Vaari oli löytäny kirpputorilta ihan samanlaisen seitkytluvun paahtimen.
 Kirpparilla olivat pyytänneet paahtimesta viittä eurua.
Vaari oli kysyny, että voisko tätä saaha testata miten toimii. Olihan sen saanu testata. Vaari oli tuikannu töpselin pistokkeeseen, painanu vivun alas jolla paahtimen pitäs alakaa toimimmaan. Vipuhan ei pysynykkään allaalla vaan oli pongahtanu samantien ylös. Yrityksistä huolimatta vipu pongahti aina ylös eikä paahin alakanu kuumenneen. Vaari oli tuumannu, että eipä hän resusesta paahtimesta viitti maksaa.

Kassalla oleva ihiminen oli sanonu, että saattashan sen saaha korijattua. Saat ilimaseksi jos vain viet pois. Niinpä oli vaari lähteny kirpparilta resunen paahin kainalossaan.
Mää rupesin aamulla värkkäämään paahtimen kans, kahtom…

Hittaasti mutta varmasti

Kuva
Lukijamäärä kasvaa pikkuhilijaa....

Tunika ja paitoja samalla kaavalla

Kuva
Mitä sitä turhaan tekemään asijoita hankalasti ja monimutkasesti, ku ne voi tehä heleposti ja yksinkertasestikki. Yks ja sama kaava, kolome eri paitaa ja yks tunika.

Perijantaina ompelin sinikukkasen paijan. Kangas on ohutta trikoota, hieman liukas pintasta. Tosi mukavan tuntonen iholla.
Kangaskaupasa ollesa silimiin osu ruskijankirijava kangas, jonka toisesa reunasa oli raitakuosi. Aattelin heti, että tuostahan vois tulla kiva tunika, ku laittaa raijat helemaan. Piti ostaa koko palanen, reilusti yli tarpeen. Ai minkä takia piti? No sen takia, ku kaupan säännöt sannoo, että jos palakankaasta leikataan pala jälijelle jäävän palan pittää olla metriä pitkä. Täsä tapauksesa ei ois jääny metriä, joten piti ostaa koko palanen.
Tunikaa leikatesa hoksasin, että kankaastahan saan toisenki paijan jos hieman sovittelen kaavoja kuivijoitten mukkaan. Kangasta oli kuitenki niin nippanappa ettei se riittäny täyspitkiin hihoihin.
Pitääneeköhän lähtiä kangaskauppaan kahtelleen uusia kankaita. :)


Surr rurr saumurilla

Kuva
Enpä muista millon viimeksi oon saumurilla ommellu. Saumuri on ollu kaapisa monet vuojet ku ei oo ollu oikeen intua ommella mittään. Eilen sytty ajatus, että jospa ompelisin muutaman uuven paijan.
Eilen otin saumurin esille ja testasin miten se ompellee. No eihän se ommellu. Piti alakaa tekkeen tee se itse huolto. Kaikki maholliset osat irti, puhistaa ja ölijytä. Pujottelin langat paikalleen ja kokkeilin millasta jäläkiä syntyy. Ei syntyny mittään ommelta, alalangat eivät nousseet ollenkaan. Olin jo jonku aikaa sen kans värkänny eikä se alakanu toimimmaan. Sannoin vaarille, että pittääköhän tämä viijä huoltoon jotta sais kuntoon. Vaari meinas että osta uus.
No en osta. Ei mulla niin palijoo tuu ommeltua, että uus saumuri kannattas ostaa.
Kone jäi pöyvälle oottelleen seuraavaa päivää, josko mummellilla ois sitte uutta puhtia värkätä sen kans.

No tännään kävin päivällä kangaskaupasa ja ostin kolome paitakangasta. Siinä uskosa tietysti että saumurilla ne ompelen.  Ajomatkalla mää huokasi…

Vaarin kantele

Kuva
Mummolan kamarista löyty vaarin kantele. Aikoinaan se on ollu hyväsä kunnosa ja palijosa käytösä mutta vuosien saatosa kantele on menettäny kiiltonsa ja kielensä. Se on ollu välillä kylymäsä jonka takia puuosat ovat osasta halijenneet. Kansi on päässy irtuammaan reunasta ja sen on joku naputellu kiinni pikkusilla nauloilla. Soittopeliä siitä ei ennää taija saaha, mutta kunhan saahaan talo kuntoon, niin eiköhän kantele saa paikkansa kamarin seinällä. Vaari oli soittanu kanteletta jo pikkupojasta lähtien. Tämän kanteleen hän oli saanu lahajaksi kyläläisiltä täyttäessään viiskyt vuotta. Vaari laulo ja soitti palijo kotonaan. Hän opetti soittamista mullekki. Ehin oppia vähä alakeita soittaan, ku vaarista aika jätti ja kantele hilijeni. Joskus kakarana mummolasa  ollesa leikin ja rämpytin soitinta mutta oikijasti soittammaan en oppinu koskaan.


Kuutamouinnilla huovutustyö

Kuva
Nyt se on valamis.
Tässä muutama kuva taulun kokuamisvaiheista.
Taustan oon ensin huovattunu kevyesti vesihuovutuksella jonka jäläkeen vielä neulahuovutin, jotta sain tietyt kohat hieman koholle.

Puun tekeminen oli aika metka homma. Ensin meinasin tehä koivun, mutta sen vaalija runko ei tuntunukkaan passaavan tummaan taustaan. Joten puusta tuli semmonen ku tuli.
Ketkäpä muut ne kuutamouinnille menis ellei ukko ja akka. Rautalankaranka on kumpasenki sisällä ja sen ympärille villa on huovutettu. Rautalanka antaa mahollisuuven taivutella jalakoja ja käsiä.
Tauluun ei tullu kehyksiä ollenkaan. Kiinnitin taulun noin tuumaa paksun rakennuseristelevyn päälle, jolloin taulu jää koholle seinästä.

Siinä se nyt on seinällä.

Hurahin

Niin siinä pääsi käymään, hurahin neulahuovutukseen.
 Mistä tietää hurahtanneensa?
No siitä sen tietää, ku töistä tultua pikasesti syö jotaki ja sen jäläkeen istuu tuntitolokulla tökittämäsä neulalla villoja kiinni toisiinsa. Ajankulua ei oikeen tajuakkaan. Kello ollu monena iltana lähempänä kahtatoista, ku oon malttanu lopettaa.

Tämä hurahtaminen liittyy vuosia sitte alottamaani huovutusjuttuun. Alotin sillon tekemään vähä haasteellisempaa huovutusjuttua, taulua. Sain sillon taulun taustan puolivalamiiksi ja siihenpä se sitte jäikin.
Taulunraakile on lojunu kaapisa muutaman vuojen. Välillä on käyny mielesä että jotakihan sille pitäs tehä, mutta ei oo tullu inspistä jatkaa työtä. Suunnitelma siihen työhön on kyllä kehittyny pääsä valamiiksi, mutta toteuttaminen on jääny.

Inspis tuli pääsiäisenä, ku meillä  kävi vieraita ja tulin näyttäneeksi taulunraakiletta vieraalle, joka ite on kuvaamataidon opettaja. Hänen kanssaan kahteltiin sitä ja kerroin millanen taulusta ois tarkotus tulla. V…