Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2016.

Aarteenetsijät

Kuva
Mun ossuus alakaa kohdasta 39:04  :)

Lapsuusajan herkku

Tiijäkkö mistä tietää ihimisen tulleen vanahaksi?
Mulle on kerrottu, että siitä sen tietää, ku alakaa muistelleen mennyttä aikaa. Sillon tällön ajatuksiin tulla tupsahtaa joku asija tai tilanne mikä on joskus sattunu. Kummasti ne vaan ovat jääneet ihimisemielen syövereihin. Liekkö se niin, että mitä mukavempi, ihanampi ja hauskempi tilanne on ollu, sitä paremmin se jääny muistoon. Tai päinvastoin, mitä ikävempi ja surullisempi, sekin syöpyy syvälle, syvälle mieleen ja saattaa joskus vuosikymmenten päästä vasta nousta pintaan, tuoden mieleen uuvestaan ne ikävät muistot. Nekin tulis kai käsitellä.

Mulle tupsahti mieleen mun kakara-ajan herkku. Se oli kertakaikkisen hyvvää ja sitä pitiä käyvä osatamasa monen monta kertaa ja monta kerralla. Eihän yks riittäny ku pieneksi hetkeksi.
Palataampa siis ajasa hieman taakse päin.

Siihen aikaan  kotikylälläni oli yks kauppa, Ossuuskauppa. Olisinkohan mää ollu kuus tai seittemän vuotias, ku eka kertoja kävin kaupasa ihan yksin. Äiti oli antanu mukk…

Sukkia..sukkia..

Kuva
Tilatut sukat ovat onnellisesti perillä uusilla omistajillaan.
Yks tilaus oli nelijä paria tennarisukkia. Sukat tein seittemästä velijeksestä.
Kirijokuvioiset sukat tein Nallesta.
Sydän sukat tein seittemästä velijeksestä. Sukkien varren suuta koristaa pykäläreunus, jonka ohojeen löysin Novita sukkalehestä.
Pykäläreunusta ja sydän mallia oli niin mukava tehä, että tein parit lasten lapaset samalla mallilla.











Lähikuva pykäläreunuksesta.

Siinä se on, hyvää sunnuntaita!

Kuva
Mutta mitä lähempänä aamunkoitto on, sitä pimeämpi on yö, ja sotkeutuessaan asiat selviävät; sellaisetkin asiat, jotka ovat huonommin, korjaantuvat -  ja mitä lähempänä korjaantumista ne ovat, sitä huonommin ne näyttävät olevan.                                                            - Henry Wadswoeth Longfellow-





Loma

Se on jääny tavaksi, vaikkei ois pakko, että pittää pittää  joka vuotinen syysloma.
Ny ku työhommelit ovat hieman muuttueet, niin ihan hyvin vois tehä tämänki viikon töitä. Vaan minäpä en tee.  Oon aatellu asijan niin, että ku antaa ihtelleen sopivasti joutoaikaa, siis kunnon loman keskellä ruuhkasta työaikaa, niin sitä jaksaa loppuvuojen paremmin. Ei tuu ressiä eikä yliväsymistä, kuten monella työtä tekevällä se tahtoo nykypäivänä tulla.

Kuusamosa ollaan oltu muutama päivä. Aateltiin vaarin kans, että ny on hyvä sauma lähtiä päiväksi pariksi lorvimmaan kylypyllään. Vesihieronta tekkee niin hyvvää lihaksille, ai että mää tykkään.

Tämä on näitä halapoja Holideilupin tutustumislomia, josa osa olemisesta "maksettaan" kuuntelemalla viikko-osakkeitten myyntisaarna. Siinä myyjätaho yrittää käännyttää ymmärtämättömän ostajaehokkaan ymmärtäväiseksi ostajaksi, joka saarnan päätteeksi allekirijottaa kauppakirjan ja osamaksusopimuksen.

Tuo saarnahetken pari tuntia on kuin tosielämän tv…

Illanistujaiset

Kuva
Soluporukka kokkoontu tälle iltaa meille. Innostuttiin vaarin kans vähä rättäämään ja tehtiin kahavipöytään hieman erilaista suolasta naposteltavvaa. Olihan meillä aihetta vähä juhulia ku vaari sai kirijansa valamiiksi.
Leikattiin paahtoleipäviipalleet nelijään ossaan ja täytettä päälle. Tsatsikikastikkeen joukkoon savulohta ja seos levitettiin leipäpalalle. Lisäksi herneen versoja, tomaattia ja viinirypälettä.
Saaristolaisleipäpalasten päälle juustua, häränfilettä, granaattiomenan siemeniä ja muutaman pisaran tomattisulatejuustomössöö.

Ilimakuivattua kinkkua, meetvurstia, tomaattia, kurkkua, paprikaa ja luumua.
Pientä purtavvvaa heille jotka ei halunnu leipää syyä.

Kuka surmasi Matti Harmaalan?

Kuva

Kirjosukat

Kuva
Tuli muutama sukkatilaus joten piti tarttua puikkoihin.
Kaks eka paria valamiina postitettavaksi.
Seuraavat sukkaparit jotka teen on tennarisukkia, niitten jäläkeen taas parit kirijosukat.
Kuvat ilimestyy kunhan sukat valamistuu.



Hyvä imuri

Kuva
PikkuReijo leikki keittiön laattialla autoillaan isänsä kokkaillesa sapuskaa.
Hetken päästä isä sano,- Äiti tullee  kohta töistä, tehhään hälle yllätys. Siivottaan keittiö ja katetaan pöytä nätiksi.
PikkuReijo alako  kerräämään autojansa  ja isä rupes imuroimaan.
PikkuReijo seuras isän imurointia ja huusi; - On meillä hyvä imuri ku nuin kovasti letkusa kolisee.
Hauskaa viikonloppua!

Kumisaappaat ja suo

Kuva
Uuvet kumisaappat sain
Erätukusta ne hain.
Pittää mahtua villasukka
eikä silti oo nafti
ny voi alakaa karpalojahti Suota kohti marssittiin pitkospuita lompsittiin. Olipa se niin mukava uusilla saappailla lompsuttaa.
  Kiertelen, kahtelen ympäri suota josko löytäs karpalon täältä tai tuolta.
Kovin ovat hukasa tänä vuonna liekkö kevväinen saje anto kukkien kuolla. Ei  ihan tyhyjäksi ämpäri jääny melekeen kai nuita on puolisen litraa en vihtiny hakia mittaa.  Kahteen soppaan ainaki riittää makijaa ku tekkee niin vaariki kiittää.

Yksi ainoa

Kuva
Meillä on vuosien saatosa ollu muutamia orkkideoja jotka usein miten ovat kukkineet kerran ja sen jäläkeen ne onki ollu viherkasveja. Vein orkkideat  muutamaksi viikkoo parvekkeelle. Nehän tais tykätä viilijämmästä kasvupaikasta, ku alakovat lykkäämään kukkavartta niin nostin sisälle. Eka alako kukkimmaan.

Yhen ainuan kukan teki mutta sitäki kauniimmaan ja suuremman. Kukan halakasija on kymmenen senttiä.
Kukan keskeltä löyty hauska pikkunen olento, siivet levällän. Tai jos kahtoo vähä toisenlaisesta näkövinkkelistä niin sehän on sarvipäinen lehemän kallo. Miltä se susta näyttää?

Lepposaa sunnuntaita!