Rannalla

Oii ihana kesä.
Iltapäivän auringon loisteesa on mukava pulahtaa viliposeen jokkeen.

Mukavia kesäpäiviä!

Kotona

Muutamia päiviä on vielä lommaa jäljellä ja joitaki niistä on kiva viettää kotona. Pitänee kuiten vielä kävästä pohojanmaalla ennenku työt kunnolla alakaa.
Viinimarijat alako olla kypsiä ku lähin kotia. Näin helteisinä päivinähän ne kypsyy hetkesä, ovat varmaan ens viikonloppuna poimintakuntosia.

Tämän kesän hillajahtiki on suoritettu. Käytiin vaarin kans yks ilta Siperian kierroksella vanahalla hillapaikalla kahtelemsa löytyskö hilloja.
Eipä niitä kovin palijua löytyny. Kuivuus verottaa tänä vuonna marijasatoja.

Pienen hakkuualueen reunalla oli tosi hyvin mustikkaa. Kasvupaikka oli sellanen matalahko, kostijampi paikka mihin ei ollu alakukesän hallakaan päässy kukintaa häirihtemmään.
Harmi vaan etteivät olleet riittävän kypsiä poimittavaksi. Tietääpä ainaki yhen paikan mistä mustikoita saa jos ei lähempää kotua löyvy.


Mukavaa sunnuntaita!

Tuulimylly

Isän tekemä tuulimylly on monen monta vuotta pyörähelly vanahempien pihamaalla. Vuosien tuulet ja tuiskut ovat jättäneet  jäläkensä, maalit on rapisseet ja jäkälä alakanu vallotaan pintaa.
 Päätinpä tehä sille pientä ehostusta  jotta kestäs vielä monia vuosia.

Luulin,että seleviän hommasta pelekällä maalaamisella mut se oli väärä luulo. Tein kuntotarkastuksen ja totesin, että  yks jalaka on niin laho, että se pitäs vaihtaa.
Kahella puolen alaosasa oli lahoja lautoja jotka kans joutu uusimmaan. Samoten valakoset kulumalistotukset oli siinä kunnosa, että päätin tehä uuvet.

Onneksi on hyvä lautavarasto, hirsitalosta purettuja ponttilautoja ja riman pätkiä vaikka kuin.

Ekana korijasin sen lahon jalan, mikä ososttauki hankalammaksi mitä aattelin. Olin nimittäin aatellu, että irrotan vain jalan irti ja laitan uuven kakkoskakkosen tilalle. Mutta, jalakaapa ei niin vaan voinukkaan irrottaa, se ku oli kiinnitetty yläosastaan toiseen puuhun, ois saanu purkaa koko alaosan. Siinäpä sitä sitte ihimettelin ja tuumailin, että mitäkähän tekis.
Tein korijauksen samallalailla miten korijattin joitaki huonoja hirsiä. Sahataan laho osa pois ja laitettaan uuvesta puusta pala tilalle. Jalakahan jää kulumalistan alle, joten sitäpä ei kukkaan nää miten oon se sinne laittanu. :)

Oma aikansa meni rimoja ja lautoja mittaillesa sekä vinojen päitten sahhaamisesa. Ne ku pitäs saaha kutakuinki tarkkaan samanlaiset, että ne passais hyvin kohilleen.


Eihän niistä lauvan päistä eikä listoistakkaan tullu ihan suoria, vaan tokkopa tuo haitannee.
Taitohan ei lissäänny muuta ku tekemällä. Mitä enemmän naputtellee ja sahhailee, sitä tarkemmaksi tullee tekijän käsi ja silimä. Ossaa kahtomalla jo päätellä onko se justiin vai melekeen.
Punamultaa löyty puojista, valakosta maalia siskon talon vintiltä.
Kylläpä mylly taas muutaman vuojen ulukosalla pärijää.

Aitta pieni punanen

Aitan seinät puhistuksen jäläkeen. Hellesää ei ollu paras mahollinen keli maalausta ajatellen mutta enpä vihtiny alakaa oottelemmaan pilivistä päivää. Sitä ois saanu oottaa. Koko viikon on aurinko paistaa porottanu pilivettömältä taivaalta. Toissa iltana näytti terassin mittari 39,2, huh..huh...

 Punamultaa pintaan.














Ovi jäi vielä maalaamatta. Se on päässy vuosien varrella ränsistymmään aikalailla. Siihe pittää vaihtaa muutama lauta.
Mutta sempä ehtii sitte joskus....

Vintillä pikkupuolen välikaton laittua

 Pikkupuolen vintin välikattoa ollaan laitettu kuntoon. Vanahat täytteet lapioitiin ensin ulos, niinku aiemmin kirijotin. Sitte vanaha vintin laattia, eli alakerran kamarin katto purettiin kokonaan pois, jotta saatiin korotettua kattua noin viistoistasenttiä ylemmäs. Se ku oli jostain syystä jossain vaiheessa laitettu alemmas ku tuvan katto. Vinosaki se vanaha katto oli ku Italiasa Pisan tornin vinttikamarin lattia.
Uus laattia / välikatto laitettiin vanahojen kattohirsien päälle (entinen oli niitten alla), jollon hirret jää kamarin puolella näkyviin. Saattaa olla, että jouvutaan koteloimaan ne lauvotuksella jos ei muuten saaha niistä siistin näkösiä.

Vintille laitettaan kunnon lämpöeristys laattioihin, ettei lämpö pääse karkaamaan harakoille.
Sen vuoksi lauvotuksen päälle laitetiin paperointi ja seiniin tuulensuojalevyä sille korkeuvelle mihin eritystä tullee. Yritettään saaha tehtyä kaikki laattiat sillaitte valamiiksi, että saatas puhallusvillat laitettua kaikkiin samalla kertaa.

 Uus välikatto / laattia nousee aika reippaasti korkijammalle mitä alakuperänen oli. Se tullee lähes sammaan tassoon tuvan puoleisen kans.
Alahalla olevasa kuvasa näkkyy, että 70-luvulla ku oli laitettu tuohon pienempään ossaan sauna, niin siinä yhteyvesä kaiketi oli sillä puolen kattoa laskettu niin, että se oli kaikkein alimmalla. Saunanrakentajien surulliseksi muistoksi jätimmä sen osan välikaton alemmaksi ku tuon toisen osan katon. Siihen ku tullee kuistilta portaat vintille ja jos välikattoa olisi nostanu, niin vintille nousun kans olis joutunu värkkäämään jos mitä. Teimme siis kompromissin hyvän ja tosihyvän ratkasun välillä. Eristettä kuitenki mahtuu kolomisenkymmentä senttiä paksusti molemmile osille. Se on palijo enemmän ku se entinen sahanmuhan ja mettän pohojan paksuus eristeenä oli.

 Pihamaallekki saatiin vähä muutosta aikaan ku velipoika kävi niittukonneen kans yks päivä pyörähtämäsä pellolla. Heinät ja horsmat ovat kuivunneet nopijasti helteellä. Ihana niitun tuoksu nousee pellolta ku heinät kuivuu. Nousee mieleen kakara-aikaset niittuhommat, ku sukulaiset tuli kesälomille ja olivat auttelemasa heinähomisa. Olihan se vaan mukavaa aikaa.

Kuvasa näkkyy myös puojin takaseinä komian punasena. Puoji maalattiin punamullalla ja kyllä ne seinät sitä maalia vetiki. 40 litraa oli maalia eikä se ihan ees riittäny - päätyseinästä jäi alaosa iliman. Vaan jospa siihen ens viikola saatas maali siihenki.
Palijo olis vielä töitä. Mutta tehhään pikkuhilijaa.

Punamultaa pintaan

Vintin tyhyjäys

Mielenkiintosta tämä remontin teko, ku illalla ei välttämättä tiijä mitä aamulla alakaa tekkeen. Keskiviikko aamuna päätettiin alottaa tyhyjentään vintin laattia. Sielä ku on ikivanahat sahanpurut jotka ovat painuneet aika litteeksi. Purujen alla on kunttaa kymmenisen senttiä, joten välikatto on päästäny vuosien varrella lämpyä harakoille ihan mukavasti.
Lainattiin velipojalta raktoria, että saatiin tiputtaa moskat suoraan lavalle.

Oishan niitä tietysti olemasa imuriautoja jotka käy tyhyjäämäsä moisia kohteita, mutta aateltiin että tehhään homma ihte. Kuntta nimittäin oli osaltaan niin tiukasa sammaleen ja mullan sekotusta, ettei sitä ois tainnu mikkään imuletku saaha imettyä.
Lapiot heilummaan vaan ja törky kartanolle.

Pellin palasesta tehtiin liukumäki jota myöten moskat valu aika mukavasti alas lavalle.

Loppusiivous tehtiin imurilla. Sillä sai laattian ihan riittävän puhtaaksi. Ompa siihen ny mukava alakaa tekkeen uus lämmöneristys. Jonku verran lankkua ja paperia, sen jäläkeen saahaanki tilata puhallusvillaa ja alakaa laittammaan eristeet kaikkiin laattioihin.

Tämmöstä touhua. Hommat jatkuu.

Porstuan purku jatkuu

Remonttimies tekkee sisällä laattioita. Mää pääsin purkammaan porstuan kohalta vuorilauvotusta. Päätettiin purkaa lauvotus pois ku niitten alla on hirsiseinä joka saattaa olla niin hyväsä kunnosa että vois johonki kohtaa jättää näkösälle. Ohan siinä hommansa, etenki ku aurinko paistaa helottaa täyveltä terältään koko ajan.

Hikistä hommaa sanon minä. Puolet on alahalla, vaari aiko purkaa toisen puolen.
Uuven porstuan perustus pittää laittaa ja sittepä siihen pääsee uutta rakentelleen.

Lauvotuksen altahan palijastu hyväkuntosta hirsiseinää. Ylläällä osasta hirsisä vielä punamulta pinnasa.

Sisällä alakaa laattiat olla siinä vaiheesa, että sinne pääsee seuraavaksi laittammaan eristeet. Ekovillaa tullee joka paikkaan ja sen päälle paperointi. Vintin laattiaan laitettaan kans ekovillaa. Enneku sinne pääsee villaa puhaltammaan, sielä pittää tehä korotuksia jota eristettä saahaan riittävän vahavasti laitettua. Kunhan kaikki paikat mihin eristettä tarvitaan ollaan saatu valamiiksi, sen jäläkeen hommataan puhaltimet tai puhaltajat jokka sen homman hoitaa.

Tästä jatkamma huomenna...