Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2015.

Sukat

Kuva
Piipahin yks päivä Lankaterapian sivulla osotteessa http://lankaterapiaa.blogspot.fi
Sivulta löytyy monenlaisia neulontatöitä ja ennen kaikkea sukkia. Ihania kivoja malleja ja vinkki mistä nuo mallit voi löytää. Niinpä vaari kirijastosa käyvessään toi mulle kyseisen kirijan, olipa löytäny vielä toisenkin saman tekijän kirijan ja toi molemmat. Sukkien tekijä Cookie A on teheny selekijät ohojeet malleista.
Suloisimmat Sukat kiriijan viimenen malli oli semmonen mihin ihastuin heti. Sukkapuikot esille ja penkomaan lankalootaa jos löytys sopivan ohkasta lankaa. Muutama pikku kerä löyty kirijavaa lankaa. Saattaa olla vähä liijan paksua, tuumin ittekseni, mutta kokkeillaan. 
Sukan malli on Kai-mei, pitsikuvioraita alakaa kantapäästä ja kulukee vinosti jalakapöyvän yli kärkeen.
Tosi mielenkiintosta oli kutua ku tekotapa on uus. Raijallinen lanka ei oo paras mahollinen tämmösiin sukkiin, yksvärisestä langasta tehtynä kuvijot erottus  paremmin.
Mallli ei ollu mitenkään monimutkanen ja se jäi helep…

Romantiikan hytinöitä

Kuva
- vaari kirijottaa ny -

Romantiikan hytinöitä

Pimenevä elokuun ilta kuun valolla kuorutettuna saa hempiäksi jopa suomalaisen miehen. Varsinki jos muistojen varastosta löytyy jotaki minkä voi yhistää nykyhetkeen. Ja nytpä löyty semmosta.
Se oli kauan aikaa sitte se elokuun ilta. Huomasin, että kuu loistaa möllötti taivaalla erikoisen kirkkaasti. Pysäytin auton ja houkuttelin silloisen tyttöystävän (tuon mummelin) ulos autosta tielle kuuta kattomaan. Puoli tuntia aikasemmin oli justiinsa sovittu, että huomenisa mennään ostaan kihilasormukset. Voiko uskua, että ei siinä tuota tyttöä halatesa tarvinu miettiä, että mitenhä tästä sais romanttisen hetken aikaseksi?
Sitä minä vaan, että kyllä meijän ukkojen, pitkään frouviemme kans naimisisa olleitten, on syytä miettiä, että miten vieläki sais aikaseksi sen romanttisen hetken. Ihan hyvä se olis jos sais vielä aikaan 'elokuisen-lämpimän-syyskesän-kuutamoillan-halaus' -tunneryöpyn tyylisiä hetkiä ainakin jonku kerran vuojesa. Ettei ne semm…

TIEDOTE !

Huomio, huomio!
Plokisa tapahtuu vähä muutoksia.
Tähän saakka oon kirijottanu jutut ihte,
mutta jatkosa niitä kirijottellee 
joskus myös vaari. 

Pieniä rasijoita

Kuva
Varsinaista näpertämistä, mutta mukavaa ku ei tarvi työkseen tehä.
Sydänrasijasa tainnu olla suklaata ja pienisä tulitikkuja.
Rasijoihin on kiva piilottaa jotaki pikkusia yllätyksiä.

Virkattu tunika pyörijöistä paloista

Kuva
Lomareissulla sattu yhesä kaupasa silimiin pyörijöistä paloista virkattu tunika.  Myyjältä sain luvan ottaa tunikasta kuvan, että muistan vielä kotonaki miltä tunikan tulis näyttää. Päätin nimittään jo kaupasa että tuollasen kyllä virkkaan ihtelleni, oli se niin hauskan näkönen.
Menihän siihen muutama tunti miettiesä ja tuumaillesa millasen pyörylän mihinki kohtaan laittaa.
Lankavarastosta löyty siniset, valakonen ja beige langat. Ruskijat langat ostin kirpparilta, viherijän Prismasta.
Pyörylät on virkattu kiinteillä silimukoilla ja pylyväillä. Ihan simppelillä tyylillä kuin patalappua virkkais.
Ideana mulla oli alusa, että kaikki palat ois erilaisia. Mulle iski vähä laiskuus ja mielikuvituksen puute joten samalla mallilla vaan, niin pääsin helepolla. :)
 Ihan tyytyväinen olin lopputulokseen ku sain tään valamiiksi. Patalapputunika tästä tuli.


Mustikoita

Kuva
Eilen käytiin kokin ja poijan kans mustikasa. Paikka paikoin oli tosi hyvin ja yllätyin ettei ne ennään niin raakoja ollukkaan mitä oletin. Keräsin melekeen ämpärillisen. Kokki kierteli soita ja löyti litran verran hilloja. Poikaki sai mustikoita muutaman litran haukien narraamisen lomasa.
 Ny aamulla ku rupesin marijoja perkkaamaan huomasin, että palijo on semmosta marijaa joukosa joitten toinen puoli on russahtanu ja ruskehtava. Semmosia haaliskoja väriltään ja epämuodostunneita.
Reilun litran sain heittää niitä roskiin.
Mustikoista osa pääty mustikkakookospiirakaan.
Loput mustikat keitin hillojen kans hilloksi.

Ääni

Kuulen äänesi, kuiskauksesi hilijasen, joka erottuu särmikkäitten ja riitasten äänten sekamelskan keskellä majesteellisena, arvokkaana. Kuiskauksen, jonka sävy on hellä,
 rakastava ja suorapuheinen.
Puhut sanoja, sanoja jotka ovat kuin miekan pistoja tunkeutuessaan tajuntaani ja sydämeeni. En tahtos niitä kuulla, ne satuttaa. En tahtos kuulla tottuutta, vaan juosta pois  ja olla kuulematta.
Kuitenki jään. Kuiskauksessasi on jotaki mikä saa sydämeni avautummaan ja kääntymään puoleesi. Äänesi on niin lempeä, rakkautta täynnä, sanot sen olevan mua varten.
Kuulen äänesi, kuiskauksesi hilijasen jota kuunnellessani  alan tajuammaan, ettei mua tuomita. Vaan haluat mun näkevän  tottuuven ihtestäni,
vaikka se tekkeeki kipijää.
Mua ei tuomita
vaan saan nousta ja
alottaa alusta
uutena luomuksena.


Sanat

Kuva
Eilen töisä ollesa satuin kuulemmaan eka kerran tään Juhan uuven biisin. Tuli heti sellanen tunne, että taas on syntyny sellanen laulu mikä jää ihimisten mieliin ja sydämiin. Jos laulua pitäs jotenki kuvvailla nii se on kannustava, rohkaseva, elämän myönteinen. Laulusta huokuu toivo.
Juhan laulun jäläkeen ratiosta kuulu toisenlainen biisi jonka sanat johtivat ihimisen tuijottaan ommaan ihteensä. Piehtaroimaan ihtesäälisä, itkemmään yksinäisyyesä katkeria kyyneleitä tuijottaen toivottomana toivottommaan tulevaisuuteen. Jäin miettimmään biisien erilaisuutta. Ero oli kuin päivällä ja yöllä. Miten suuri merkitys onkaan sanoilla. Mitä lauluntekijät haluavat biiseillään viestittää?  Kyllä tämän päivän ihimiset kaipaavat kuulla sanoja jotka tuovat lohtua ja toivoa heijän elämäänsä. Sanoja, joissa olisi sellasta voimaa mikä toisi toivoa toivottomalle, iloa ilottomalle, rauhaa rauhattomalle.

Hilla & hauki

Eilen iltapäivällä lähettiin poijan kans, mihinkäs muualle ku suolle. Sehän on hillajahtiaika parahimmillaan ja niitä paikka paikoin on ihan hyvinki.
Päivähän oli lämmin ja aurinkoinen, mutta suolle ajellesa alako kertymmään taivaanrantaan sen näköstä pilivilinnaa, että tiijä vaikka saahaan vielä vettä niskaamma.
Suolle oli matkaa joku kymmenen kilsaa, poika toimi kartanlukijana ja anto ohojeita mihin suuntaan kuvrit kääntyy. Kuvitteli kai äiteensä olevan rallikuski.

Eka suo jolla käytiin löyty pienen vaaran takkaa.
- Tuosta tienviitasta pittää aijaa vielä pari sattaa metriä ja sitte käännytään vasemmalle, sen tien pääsä pitäs löytyä suo. Tie kapeni ja keskellä tietä kasvo ruohoua melekeen koko matkan. Vaaran päällä kallioitten keskellä oli meheviä mustikkapuskia. Joisaki varvuisa niin palijo marijaa että varvut taipu maahan päin.
Jos ei lähempää kotua mustikkaa löyvy niin tiijämpä mistä löytyy.
Eka rasijallisen olin saanu lähes täyteen hilloja ku alako ripsimmään vettä. Hetkesähän si…

Päivän ostos: Magic Bell

Kuva
Viime kesänä jäi kesäkukat ostamatta ja meinaspa käyvä tänä vuonna samallalailla. Vaan eipä käynykkään.
Käytiin naapurimaan puolella ostoksilla Ikeasa ja Coopisa. Coopiin ku mennee sisälle niin ensimmäisenä vastaan tullee hedelmä- ja kukkaosastot. Kukkaosaston kylymäkaapin eesä laattialla oli korkeita kukkia, kukkavarsi lähes 70 cm korkia. Latvasa on kellomaisia kukkia pienisä ryppäisä. Isolla paketisa luki kukan nimi "Magic Bell".
Meille ihan outo kukka, ei oo ikupäivänä tullu tuollasta vastaan.
Kukan lehet on nahkeat ja laji kuuluu ituehtisten heimoon, eli on sukua tutulle Tulilatvalle.
Wikipedian kautta löysin suomenkielisen nimen, Sulkaitulehti. Kyllä Magic Bell kuulostaa palijon jännemmälle ja hienommalle. Paketin ohojeitten mukkaan kukkaa tarvii kastella pari kertaa kuusa joten luulis olevan heleppohoitonen.
Kukat on hienot. Vaalijanvihertävien kellojen kantaosasa vivahtaa lilan eri sävyjä. Kellon auvetesa sisältä tullee näkyviin punertavat kapiakärkiset lehet. Täytyy …

Itikoitten syöttinnä

Eilen innostuin lähtemmään suolle kahteleen löytyskö hilloja. Sanovat niitä olevan paikka paikoin meleko hyvinkin. Pakkasin reppuun muutaman rasijan, eväsleivät, kahavipullon ja vesipullon. Tietysti piti ottaa myös hyttysmyrkky ja verkkotakki joka on tosi kätevä. Viime vuonna käytin takkia eka kerran ja tykästyin siihen, se suojaa tosi hyvin. Mukava senkin puoleen että takin alle riittää t-paita jos sää on  riittävän lämmin.
Eilen tuli hiki ku oli pitkähihanen paita.

Suon reunaan oli muutaman kilsan ajomatka. Tie oli melekosta kolikärrytietä, kuoppa kuopan viereseä. Varmaan kesän runsaat vesisatteet osaltaan syynä tien huonoon kuntoon. Mulla oli muistisa seittemän vuojen takanen hillapaikka josta sillon löyty monen monta rasijallista hilloja. Siihenpä paikkaan aattelin nytkin mennä.  Ku muutaman kilsan olin ajanu, niin etteen ilimesty auto, joka ajella hyrryytteli perin hilijasta vauhtia. Ihan selevästi kahteli sopivaa paikkaa mihin autonsa jättää.
Ajelin  auton peräsä jonku matkaa ja…

Unikonsiemennisu

Kuva
Jo ensimmäisellä Unkari-reissulla käyvesä kokki tykästy unikonsiemennissuun. Sitä sai lähes kaikista pikku leipomoista mitä katujen  varsilla sattu etteen tulemaan.
Unikonsiemennisua näytti olevan ainaki kahella eri tavalla tehtyä. Eka tapa, josta kokki tykkäs erityisesti oli tehty lähes tavallisseen pullataikinaan. Nisu oli leivottu pitkäki pötköksi kuin kääretortturulla, josta sai ostaa palasen. Myynnisä oli myös yksittäisiä kirrenisuja, niistä kokki ei kauheesti piitannu. Maku on kuulemma erilainen mitä pötkönisusa.
Toinen tapa oli se, että taikinana oli käytetty lehtevvää voitaikinnaa tai filotaikinnaa. Taikina oli paistettuna niin hötystä ja murenevvaa että syyesä nisun palanen tahto hajota hyppysiin. Lehtitaikinasta tehty  nisu oli myös rasvasempaa ja ihan eri makunen kuulemma.

Tuota ihanaa siemenherkkua hän jäi kaipaamaan, oiii jospa sitä sais kotonaki!
Siihenpä löyty ratkasu. Unkarisa löyvettiin yhestä kaupasta unikonsiemeniä joita ostettiin pari pussia ja päätettiin, että kok…

Sana sunnuntaille

Sävyisä sydän on ruumiin elämä,
mutta luulevaisuus on mätä luissa.
Joka vaivaista sortaa, se herjaa
hänen Luojaansa
mutta se häntä kunnioittaa, joka
köyhää armahtaa.
Jumalaton sortuu omaan pahuutensa,
mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa
majansa viisaus
ja tyhmien keskellä se  itsensä
tiettäväksi tekee.
Vanhurskaus kansan korottaa,
mutta synti on kansakuntien häpeä.
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion,
mutta kunnoton hänen vihansa.
PS. 14:  32 - 35