Ääni

Kuulen äänesi,
kuiskauksesi hilijasen,
joka erottuu särmikkäitten ja riitasten
äänten sekamelskan keskellä
majesteellisena, arvokkaana.
Kuiskauksen,
jonka sävy on hellä,
 rakastava ja suorapuheinen.

Puhut sanoja,
sanoja jotka ovat kuin
miekan pistoja tunkeutuessaan
tajuntaani ja sydämeeni.
En tahtos niitä kuulla,
ne satuttaa.
En tahtos kuulla tottuutta,
vaan juosta pois 
ja olla kuulematta.

Kuitenki jään.
Kuiskauksessasi on jotaki
mikä saa sydämeni avautummaan
ja kääntymään puoleesi.
Äänesi on niin lempeä,
rakkautta täynnä,
sanot sen olevan mua varten.

Kuulen äänesi,
kuiskauksesi hilijasen
jota kuunnellessani 
alan tajuammaan,
ettei mua tuomita.
Vaan haluat mun näkevän 
tottuuven ihtestäni,
vaikka se tekkeeki kipijää.
Mua ei tuomita
vaan saan nousta ja
alottaa alusta
uutena luomuksena.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma tupa

Langanohjain neljälle langalle

Neuleharppu