Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2014.

Meijän muratti

Kuva
Pari vuotta sitte ostin Ikeasta uuven muratin kuukahtanneen tilalle. Vanaha, eteläpohojanmaan pihahuutokaupasta ostettu kukkapöytä on just sopiva paikka muratille. Siinäpä sillä on reilusti tillaa kasvaa alaspäin. Sitte ku alakaa versot ylettymmään laattijaan saakka niin laitettaan ikkunaan ritilä, ja muutettaan kasvusuunta ylöspäin. Muratti on luonnostaan  kiipeileväinen kasvi, joten se tarttu lähes ihtestään ritilään kiinni.

Meijän muratin paikka on olokkarin nurkasa, etelänpuoleisen ikkunan eesä. Siinä se saa reilusti hajavalua, eikä aurinko pääse koskaan suoraa paistammaan siihen. Muratti on yks niitä kukkia jotka vaatii tasakosteutta jotta ne pyssyy hyvänä. Liijan kuivana jos joutuu olemaan kovin pitkään, murattiin tullee heleposti kirvoja, tai muita ötököitä.  Muratin oksat kestää aika hyvin leikkonakin, on kivan näkönen kukka-asetelmisa tai kimpusa.

Turkista erroon ja mutka Ikeaan

Kuva
Viikonloppu vierähti vikkelään, kävästiin pohojanmaalla kotikunnailla. Kesä oli sielä pikkusen pitemmällä, tuomet kukki komijasti, meillä ne on vielä nupullaan.
Talaviturkista pääsin kuiten erroon sillä reissulla. Äiteen ja siskon kans käytiin perijantai iltana Lahenlamppiin ne tiputtamasa. Olihan ihana ja piristävä käynti.

Takasi tullesa ajeltiin Ikean kautta, jos sattus jotaki mukkaan tarttuun.
Sattupa hyvä tuuri, kirijahyllyihin löyty pieniä lasiovia poistohinnalla. Lopettavat kyseisten hyllyjen valamistuksen, sen takia myivät kaikki loput hyllyköt ja niitten osat poistohinnoilla.

Heräteostoksena tarttu mukkaan kaks pientä lasiovellista seinähyllyä. Kahtottiin että saattasivat sopia meijän keittiön nurkkaan ihan mukavasti.
Kesäkeli meni vähä viliposeksi, lämmintä taija olla ku kymmenkunta astetta jos sitäkään. Eilen illalla kävimmä kahtelemasa korvasieniä, vaan eipä niitä vielä näkyny. Pittää ootella viikko tai kaks ja käyvä sitte kahtelemasa uuvestaan. Toissa kevväänä kerättiin 18 kilu…

Iltahetki, laavuretki kuvapläjäys

Kukkaan ei pärijää yksin, tarvitaan yhteyttä ja yhteistyötä

Oothan sinäkin kuullu tarinan sormista, joille tuli keskinäistä kränää ja kinastelua siitä kuka heistä on tärkein. Joka sormi aatteli että minä pärijään ihan ite, en tarvi kettään noista toisista, olokoot omisa oloisaan.

Peukalo tietysti paksuimpana ja vahvimpana alotti esityksensä.
- Minä oon tästä joukosta kaikista tärkein. Oon vahavin ja voimakkain, kellään tiestä ei oo sitä puristusvoimaa mikä mulla on.

Etusormi ehätti jo ennen peukalon lopettamista alottammaan oman puhumisensa.
-Vaan minäpä se oon kaikista nopein ja sen takia olen myös tärkein.

Keskisormi kohotti päänsä ylväänä yli toisien ja sano, että voi voi teitä, luulette olevanne tärkeimpiä, olette kuitenkin kaikki minua lyhkäsempiä. Minä olen pisin ja korkein, joten myös tärkein.

Nimetön suoristi itsensä ja ihasteli kiiltäviä renkaitaan.
-Voiko tärkiämpää ollakkaan kuin se, jonka ylle kultarenkaat puetaan, se kysyi, katsellen toisia sormia ylväänä ja ylimielisenä.

Pikkurilli oli hieman huolissaan ja harmissaan sillä ku ei …

Hajamielisyyttä osa 2

Severi pakkaa ostokset pösön takakonttiin, ajelee TB:lle tankkaamaan, sielä oli halavinta bensaa, sen jäläkeen kotija ku kaikki asijansa sai hoijetuksi.
Kotija tultuaan hän jättää Pösön pihalle; tarvii sitä illemmalla ku on meno mehtästysseuran kokoukseen.
Portaita noustessaan hän tuumaa että hyvän kaupan tein tuon kukkaruukun suhteen, tarttuu uluko-ovveen aukastaakseen sen, vaan sepäs ei aukijakkaan.
- Mihinkähän täältä on emäntä lähteny ku ovi lukosa. Tainnu mennä Eleman luo, sielähän se käväsee melekeen joka päivä. Vaan näkkeepähän tuo naapurin ikkunasta että oon tullu kotija.
Severi kantaa ostoksensa sisälle ja riisuu takkinsa naulakkoon.  Ihimettellee vielä emännän poissa olemista, ku emäntä ruukaa aina sanua kun käväsee Elemalla.

Keittijönpöyvällä on vielä aamuset kahavikupit ja pullalautanen jolle jääny yks pullan palanen. Severi nappaa sen sormiinsa ja syyä mutustellee. Emännän kahavikupin viereen on jääny Sokoksen alennuskupongit.
-Sokos, saamari soikoon, sielähän s…

Hajamielisyyttä osa1

Saimilla ja Severillä oli tievosa kaupunkipäivä. Se tiesi sitä, että hyvisä ajoin aamukahavin jäläkeen tehtiin tarkistusta tarvelistaan ja lisättiin jos jotaki näytti listalta puuttuvan.
Saimi oli varannu ajan kampaajallekkin, samalla reissullahan tuola käväsee. Tunteroinen sielä on tavallisesti aikaa tuhuraantunu, tukalle ei muuta tehä ku leikattaan.Vuosikausiin hän ei oo siihen väriä laittanu, eikä tekokiharoitakkaan ottanu, niitä kun hänen tukassaan on ihan luonnostaan. Tarvi ku pikkasen kostuttaa hiuksia niin jopas on latvat somasti kikkuralla.
Severillä oli asijaa Kolehmaisen korijaamolle ja K-rauvasa piti käyvä. Oli tullu luvanneeksi Saimille että korijaa pihakiikun repsottavat osat, siihen tarvii muutamia isompia pultteja ja rautamaalia. Mahtaneekohan sopivaa sävyä löytyä.

Severi meni jo pihalle hakkeen Pösyä autotallista, Saimin laitellesa kaulahuiviaan oikijaan asentoon.
Severi perruutti tottuneesti Pösön ulos tallista, ajo sen talon lähelle portaan päähän, ettei…

Äitienpäivän aamuna

Kuva
Äitienpäivän aamuna mulle tuotiin kakkua. Täytteenä siinä makijaa hillua kermavaahtua ja pikkasen kreemiä. Kanneksi  kakku sai sokerimassaa tälläpä herkkulla aamun jaksaa. Kahestaan sängysä kahavit nautittiin hupsista, lähes puolet kakusta haukattiin. Kokilla on hyppysissään kakun teko taito ei unohutnu kahavista maito. Lahajakassi oli yllätys suuri  sieltä löyty Kupilka ja teleskooppitikkuja ennää ei tarvi mehtästä koivurisuja katkua. Kiitos kokki!

Kessää ootellaan vaikka lunta sattaakin

Kuva
Kovin on viileetä ollu tällä viikolla. Tänä aamuna taivas perin harmaa ja lunta sattaa tihhuuttaa.
Hyvä toisaalta että ny sattaa eikä juhannuksena.
Kessää aatellen tein pikkulilkoille kesäksi pitsiset asusteet.
 Kolomivuotiaalle virkkasin mekon puuvillalangasta.

 Isolle siskolle kudoin pitsipuseron.
Pitsikuvijon mallikerta on jaollinen viijellä silimukalla; 1-4 kerrokset 3oikeen,2 nurin.
Viijes kerros;* langankierto, 3 yhteen, langankierto, 2 n,*  kerros loppuun. 
Näitä toistettaan, 4 kerrosta 3o,2n, ja * langankierto, 3 yhteen, langankierto, 2 n,*
 Yläosa tehtiin kaarrokkeena, hihojen kohat joustinneuleella.

Sama malli

Kuva
Löysin uuven kivan korttimallin jota käytin näisä korteisa.  Ystävän synttärikortin koristelin pienillä silikkikukkasilla.
 Pienen pojan kortisa leijuu ilimapallot.  Äitin kortin kukkaset ja teksit leikkelin lehistä. Ristipistotyö kirjottu pellavakankaalle,  kiinnitin sen korttiin punasilla ristipistoilla. Sydämet ja tekstin ompelin ensin sydänkuivjioiseen kartonkiin,  jonka jäläkeen liimasin sen korttiin.

Kevätruno

Vappaana virtaa joen juoksu, ilimasa tuntuu kevvään tuoksu. Räkättirastas lentää ja räksyttää västäräkille viestittää, -jokos pesäpaikkasi löysit?
Vielä on nurmikenttä värittömän ankee, lämpö auringon siihen lankee  ja herättää uinuvan maan. Päivien päästä nousee korret ja kukat kauniit, joen penkalle kylyvettään kaskinauriit, ja istutettaan pottu.




Simahillo

Kuva
Simahillon valamistus

Ensimmäisenä hommana hajetaan varastosta tai kellarista kolomenkymmen litran vetonen maitopänikkä. Tarkistettaan pänikän puhtaus, pestään mikäli kaipaa pesemistä.
Sen jäläkeen laitettaan kymmenen litran kattilla täyteen vettä, nostettaan kattila hellalle ja kuumennettaan vesi lähes kiehumapisteeseen.
Sillä aikaa ku vesi kuumennee, pestään kolome aika isokokosta appelsiinia sekä kuus sitruunaa.
Täsä vaiheesa viimmestään joutuu penkomaan lootia, että löytäs kuorimapuukon. Ellei moista puukkua löyvy, tai ei ees omista semmosta, voi kuorimisen suorittaa vaikka morapuukolla. Muista varua sormias!

Appelsiinien ja sitruunoitten pintakuoret kuorittaan ohuelti ja laitettaan pänikkään.
Valakonen kuorikerros otetaan pois ja heitettään roskiin.
Hedelmälihat viipaloijaan ohkasiksi siivuiksi ja lisätään kuorien joukkoon.

Vesi ku alakaa olla riittävän kuumaa, tyhyjennettään kolomen fariinisokeripussin sisältö veen sekkaan. Sekotettaan hyvin että sokerit sullaa kunnolla, ja kaa…

Vappuylläri

Eilen illalla ku mentiin nukkummaan, niin sannoin kokille, että miten tuon kattovalasimen kuvijot on nuin tummat  ja erilaiset?
Makkarin katosa on semmonen lasinen plavontivalasin, misä on jotaki kiemuraisia kuvijoita.
Jotaki outua siinä valasimesa oli. Mietin siinä maatessani että heijastuuko pöytävalasimesta valo jotenki erilailla ku aikasemmin, vai mikähän täsä ny oikeen mättää. Kokki oli lähes hilijaa, pikkusen hymähti kirijan lukemisensa lomasta, mut ei kommentoinu sen kummemmin asijaa.
En minäkään alakanu asijaa pitempään pohtimmaan, laiton silimät kiinni ja alon nukkuun.

Aamulla ku heräsin, osu silimät taas siihen kattovalasimmeen. Kahtoin sitä, sanon kokille, että tuo valasin on jotenki outo.
Kahtoin uuvestaan valasinta, hieron silimiäni, ravistelin päätäni, että näänköhän mää ny ihan väärin. Valasinhan on ihan eri värinen ja kuvitoki ihan toisenlaiset mitä ennen ollu.
Tuli ihan hassu tunne ja olo, ihan semmonen että heittääkö mun ajatus ny häränpyllyä... Onkokaan tuo valasin…