Kukkaan ei pärijää yksin, tarvitaan yhteyttä ja yhteistyötä

Oothan sinäkin kuullu tarinan sormista, joille tuli keskinäistä kränää ja kinastelua siitä kuka heistä on tärkein. Joka sormi aatteli että minä pärijään ihan ite, en tarvi kettään noista toisista, olokoot omisa oloisaan.

Peukalo tietysti paksuimpana ja vahvimpana alotti esityksensä.
- Minä oon tästä joukosta kaikista tärkein. Oon vahavin ja voimakkain, kellään tiestä ei oo sitä puristusvoimaa mikä mulla on.

Etusormi ehätti jo ennen peukalon lopettamista alottammaan oman puhumisensa.
-Vaan minäpä se oon kaikista nopein ja sen takia olen myös tärkein.

Keskisormi kohotti päänsä ylväänä yli toisien ja sano, että voi voi teitä, luulette olevanne tärkeimpiä, olette kuitenkin kaikki minua lyhkäsempiä. Minä olen pisin ja korkein, joten myös tärkein.

Nimetön suoristi itsensä ja ihasteli kiiltäviä renkaitaan.
-Voiko tärkiämpää ollakkaan kuin se, jonka ylle kultarenkaat puetaan, se kysyi, katsellen toisia sormia ylväänä ja ylimielisenä.

Pikkurilli oli hieman huolissaan ja harmissaan sillä ku ei ollut oikeen mitään millä olisi voinut kehua ja kerskata, kunnes se muisti eräät kuulemansa sanat.
-Niinpä niin, mutta viimeiset tulevat ensimmäiseksi , se sanoi ja tiesi olevansa koko porukan tärkein.

Sormet jatkoivat kinasteluaan tärkeydestään ja paremmuudestaan.
Enkeli oli seurannut niitten touhua kaiken aikaa ja hymyili sormien kinastelemiselle. Se päätti puuttua tilanteeseen ja laittoi sormet testiin.
Enkeli pudotti pienen paperinpalan sormien eteen ja sanoi;
-Nostakaapas paperinpalanen ylös, miten onnistutte siinä.

Etusormi, noppein ku oli , ehti ensimmäisenä kokkeilemaan miten onnistuu paperinpalasen nostamisesa. Se yritti ja yritti keinolla jos toisella, mutta viimein sen täytyi luovuttaa, paperinpalasen jäädessä samaan kohtaan misä se oli ollukkin.
Samoin yritti peukalo ja muutkin sormet, mutta yksikään niistä ei yksinään onnistunut paperinpalasta nostammaan.

-Noh, sanoi enkeli, ettekö saakkaan paperinpalaa nousemaan?

Sormet kahtelivat toisiaan. Jokkainen niistä tajusi että ei kykene yksin suorittammaan annettua tehtävvää, vaan siihen tarvitaan ny toisia kaveriksi. Sormet tekivät yhteistyösopimuksen, jonka jäläkeen ne yhesä tuumin tarttuvat paperinpalaseen ja saivat sen nostettua ylös.