sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Mistä on hyvä sunnuntai tehty..

 No tottakai ihanasta iltapäiväretkestä luonnon helemaan.
Pitkospuita pitkin matkaa teimme...
 .....syksyiselle suolle, karpaloitten luo
 ..auringon hehkua iltapäivään ihanaan
 ... aurinko ku laskee aika on lähteä
....makkarat nuotiolla sitä ennen paistella

tiistai 24. syyskuuta 2013

Syksy

Syystuuli leikkii  puitten oksilla
taivauttaen hentojen lehtipuitten 
latvoja mielinmäärin, 
sinne tänne saaden aikaan
syksyisen ihmeen,
lehtien sateen.

Keltaset, punaset,
kirijavankukertavat lehet
pyörivät tuulen mukana vinhasti,
lentäen joskus  epämääräsen
kauvas emopuustaan,
kunnes ne lopulta alottavat
laskeentumisensa ja päätyvät
määränpäähänsä.
 
 Matkalla minäkin,
alttiina monille maailman tuulien 
pyörteille jotka pyrkivät 
tarttumaan elämääni .
Pitäänee yrittää varoa niitä
etten kadota tuulien keskellä
suuntaa määränpäästäni.


Yks syksyn mukvaista jutuista karpalojahti tais eilen saaha semmosen annokksen kyykkymistä että eiköhän suolla rämpiminen tälle syksyä riittäne. Aamupäivällä mentiin poimimmaan ja saatiinki aika hyvin, melekeen 10 l yhteensä. Ajeltiin Olkkajärven laavulle paistelleen makkarat ja syömään evväät. Sanon kokille , että heitä mut takasi suolle niin poimin vielä jonku aikaa, tuu sitte illemmalla hakkeen ku ehit.
Puoli viijen aikoihin kokki soitti että on tulosa hakkeen. Just olin sellasesa paikasa misä oli palijo suuria karpaloita, ei olis millään malttanu lähtiä ja jättää niitä sinne. 
Ellei karpalohinku  mee täysin ohi käyvään hakemasa ne sitte myöhemmin. :)

lauantai 21. syyskuuta 2013

Leipää ja suolaa kirijasesta evästä elämäntielle ja vähä mussiikkia viikonvaihteeseen

Herätetty

Mikä on tämä pistävä tunto, joka nakertaa sisässäni?
Se hiertää kuin hiekan jyvä kengän ja jalan välissä.

Miten olen voinut liata itseni sisältäpäin?
Olen kuin nurinkäännetty käärmeennahka,
joka on ryvetty mutaisessa maantienojassa.
Minun ikäänkuin pitäisi lakkaamatta pestä
käsiäni, saamatta niitä puhtaaksi.

Minä on tämä nykivä levottomuus jäsenissäni?
Mikä tämä noidanmylly aivoissani-- se jauhaa
lakkaamatta samoja muistikuvia.

Kuulen himokasta huokumista, juopuneiden remua,
jytämusiikkia, onttoa naurua, kirouksia, nyyhkettä.
Miksi ne ahdistavat minua, miksi lanteeni ovat
polttoa täynnä ja hartioillani kuin tuhannen
kiloa romurautaa, niinkuin raskas kuorma,
liian raskas kannettavaksi.

Jostain kuuluu ääni sanovan: "Autuaita ovat
puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan."
Oletko sinä Kristus olemassa?
Jos olet olemassa, pese minut puhtaaksi.

Joe olet olemassa Jumalan Poika, anna minulle
leposi ja rauhasi ja puhtautesi.
Anna minun tuntea se vuosien takainen tunne, kun
äiti pesi minut puhtaaksi kesäisessä rantasaunassa.
Muistan, kuinka pehmeästä lapsenihostani huokui
saunanlöylyn ja uuden koivuvastan tuoksu,
puhtauden tuoksu.

Jumalan Poika, ymmärrä minua, minä tarvitsen
se puhtauden, sen tuoksun sisääni, sydämeeni.
Tarvitsen lapsenihon sisääni, sinun puhtautesi
ja rauhasi, anna se minulle.
-Tapio Nousiainen-

tiistai 17. syyskuuta 2013

Eipä tarvi kirijan sivuja käännella lukiakseen ja samalla voi ryystää kahavia

Maailman elläinkuvastosta puheen ollen, sitä ku selattiin ja kahteltiin päävyttiin semmoseen hommaan jotta taijammapa  tehä siitä keittiöön seinän. No joo täysin pölijä idea ja perin erikoinen mut väliäkö sillä .
 Siihenpä se on kirija tallettuna tuleviksi vuosiksi vieraitten ja mukeloitten ihimeteltäväksi. :) Olihan siinä oma hommansa liimata 225 sivua paikalleen.  Vatupassilla yks vaakaviiva jotta pyssyy rivit kohillaan vaakatasoa. Jokkaisen pystyrivin merkkasin kans vatupassilla jottei tulis kovain kauheita mutkia matkalle. Melko hyvin onnistun saamaan rivit kohilleen. Pieni hankaluus oli siinä ku leikkas veittellä sivua irti se hyvin heleposti murtu reunasta tai meni ruttuun. Niitä ku sitte leikkeli ja suoristeli niistähän tuli vähä eri kokosia. Liiman läträsin suoraan seinään ja siihen kuvan päälle. Osa sivuista onnistu tosi hyvin niistä tuli suoria ja silijöitä, joihinki jäi pieniä ruttuja ja epätasatuutta. Paperi ku kostu nii se hiukan veny ja kuivuessaan veti rutulle. Olis kuulemma pitäny joka ikinen kuva ensin kostuttaa liimalla, antaa vettyä ja sitte vasta laittaa seinään, ( ammattilaiselta saatu neuvo ). Mut meijän seinäsä ei pienet rututkaan haittaa, ne tuo vaan kivaa ilimettä, kolomiulotteisuutta pintaan. *wirn*
 Vielä ku saahaan pintaan ohut lakkakerros nii sittepä sitä kestää vähä pyyhkästä jos sattuu jotaki seinälle räiskähtään.
Pöyvän ääreen ku istahtaa joko syömään tai kahaville voipi lueskella mitä tietua ne ovat -36 vuonna kirijaan kirijanneet. Sellanen tieto löyty siilien levinnäisyyvestä että sisämaasa niitä ei juurikaan Hämmeenlinaa pohojosempana oo. Vaan onpa ne vuosien aikana pohojoseenki tiensä löytäny. Nii se aika muttuu...

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Lauvantaiehtoo

 Sinettäjärven rannalla iltahämysä auringon sätteitten vaipuesa hilijalleen taivaanrannan taa..
..saunottiin, uitiin, paisteltiin makkaraa...nautittiin ihanasta syyskesästä . Kiitos!

Nii, päivällä oli lapsenlapsen nimiäisjuhula, maustesarija sai täyvennystä nimellä Vanilla.
Kaneli, Neilikka ja Vanilla, kolome makosta mukelua. 

torstai 12. syyskuuta 2013

Hienoja, hauskoja, mielenkiintosia kuvia

Löytypä mielenkiintonen kirija hyllystä, Maapallon elläinkuvasto vuojelta 1936, tällehän vois olla käyttöö...

Kirijasa 2738 kuvaa, piirrettyjä että kuvattuja.











Tää sivu  yks mun lemppareista.



 Monen moista itikkaa , ötökkää, imeväistä , selekärangallista jos selekärangatontakin elläintä maailmaan mahtuu. On suurempaa jos pienempää liikkujaa ja kaikille on omanlaisensa systeemit Luoja laittanu jotta pärijäävät. ja seleviävät elämäsä. Eipä voi muuta sanua, ihimeellinen on luonto.


lauantai 7. syyskuuta 2013

Johan oli komija päivä

Ja kuinkas muuten sitä viettäsiskään kuin tulistellen nuotiolla, makkaraa käristellen....
 ...ja ihastellen luonnon kauneutta. Metsän puut vaihtavat pikkuhilijaa asujaan upeisiin syksyn sävyhin.

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Nokkosia ja sekametelihillua

Löyty hyvä nokkospehko ruohon leikkuun jäliltä, innostuin kerräämään niitä talteen ja laiton kuivummaan.
 Kuivaa nokkossilippua on heleppo lisätä leipä- ja lättytaikinaan. Voipa tuota laittaa vaikka jukurtinki sekkaan tulispahan kokkeiltua sekin miltä nokkosjukurtti maistuu. Nokkostahan voi käyttää monella tavalla. Siitä voi tehä teetä tai kuumavesihauteen josa voipi uittaa varpaitaan. Nokkosveellä ku huuhtellee tukkansa tullee tukasta tosi pehemonen ja kiiltävä. Nivelvaihoihin sen sanotaan olevan oikeen hyväksi, jos on alhanen hemoglobiini  kannattaa syyvä nokkosia, niistä saa luontaista rautaa. Kansanparantajien suosima yrtti sen monikäyttösyyden takia.
 K-Supermarketisa on hedelmien europäivät. Ostettiin erilaisia hedelmiä ja aattelin kokkeilla tehä varsinaisen sekametelihillon, lähinnä leipäjuuston kans syötäväksi. Päärynäomenaa, mangoa, persikkaa, omenaa ja hillosokeria, niistä on mummelin sekametelihillo tehty.

maanantai 2. syyskuuta 2013

Jeeee

Päivän paras uutinen, soodafirma tullee pesseen ikkunat veloituksetta. Jeee...
Kyllä kannatti olla pikkasen äkäsenä ja ottaa yhteyttä isännöitsijään, muute homma olis tainnu saaha vallan toisenlaisen lopun.

Viikko alakanu oikeen hyvin. Aamupäivällä puhistelin mustikoita ja puolukoita joita käväsin sunnuntaina pikasesti poimimasa. Sen jäläkeen poijan luo mukeloitten kans touhuammaan. Vauvakin oli päässy äiteensä kans kotija ja on niin helluunen jotta. Saapa nähä mikä mauste hänestä tulee, siskot ku ovat Neilikka ja Kaneli.

Mukavaa viikkoo!

Joulu on taas

 No tottahan se on, että joulu tullee vaikkei tekis yhtään piparitalua, mutta muutama niitä pittää tehä jotta saa näpertämisen vietin tyyvyt...