sunnuntai 28. elokuuta 2011

Sana sunnintaille

Jeesus vastasi heille ja sanoi:
" Totisesti, totisesti minä sanon teille: ettete te minua sentähden etsi, että
olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä
leipiä ja tulitte ravituksi.
Alkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy
hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava:
sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut.
Niin he sanoivat hänelle: " Mitä meidän pitää tekemän, että me
Jumalan tekoja tekisimme?"
Jeesus vastasi ja sanoi heille: " Se on Jumalan teko, että te uskotte
häneen, jonka Jumala on lähettänyt."    Joh: 26-29

Edellisenä päivänä oli kansanjoukko saanut nähä ihimeen, pienen pojan eväät olivat riittäneet tuhansille ihimisille ja olipa vielä jäänyt tähteitäkin. Tuolla ihimeellä oli ollut suuri vaikutus kansan elämään olivathan se saaneet syyvä mahansa täyteen. Seuraavanakin päivänä he ettivät Jeesusta saadakseen jälleen leipää syödäkseen. Jeesus halusi että kansa tulisi ymmärtämään ettei tämä ajallinen ruoka yksistään täytä kaikkia ihimisen nälän tarvetta. 

Onko ihimiskunta miksikään muuttunut? Eikö tämänkin ajan ihiminen etsi mielellään vain tätä ajallista millä täyttää ja tyydyttää elämäänsä? Saattaapa joku ettiä jotain niinkin hienoa ja hyvää kuin henkistä kasvua  tieteen, psykologian ja filosofian kautta,  pyrkien sillä keinon ravitsemaan itteensä. Ruoka ravitsee. Kaikki se mitä ihiminen haalii elämäänsä ravitsee tavalla taikka toisella.

Mutta mitä Jeesus sanoi kaikesta tästä?  Älkää etsikö sitä ruokaa, joka katoaa, vaan etsikää sitä joka pysyy..

Siinäpä sitä taas miettimistä.

Etsimisen iloa!


1 kommentti:

  1. Hengenravinto pysyy, ainaki pitempää ku vattantäyte!
    Mukavaa päiväjjatkoo sinnekkii!!

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Synttärit

Viime viikko oli hiukka kiireinen. Vaarilla oli torstaina syntymäpäivä, sen kunniaksi päätimmä poikien kans, että ny juhulitaan synttäreitä ...