maanantai 20. heinäkuuta 2015

Lomareissulla hellettä loppuun asti

Hellettä riittää. Eilen oli tosi kuuma päivä, varijosa istusa valu hiki pitkin selekänahkaa mikä tiesi sitä, että ku pääsi majapaikkaan sai mennä vaatteet päällä suihkuun. Käytiin kuiten helteestä huolimatta kiertelleen Maksmir Parkisa, viime kesänä ku sielä käyminen jäi käymättä.
Puiston laajuus yllätti meijät. Ei lähetty kiertään koko aluetta vaan oijottiin mehtän halaki kulukevia polokuja.
Alueella oli muutama pikkunen järvi joisa uiskenteli sorsia ja kiipikonnia.
Puisto on avattu vuonna 1794, sen kokonaispinta-ala on 316 hehtaaria ja sielä on säilyny alueen kasvillisuutta, metsää ja eläimiä.  Vanahat suuret tammet ovat kestänneet tuulet ja tuiskut, seisoneet jämäkästi paikoillaan kuin sotilaspojat vartiosa.
Tämän päivän kävelylenkki suuntautu Jarun jävelle. Jarun on kahen kilometrin pitunen tekojärvi jonka rantaviivaa riittänee reilut seittemän kilometriä. Järvi ei oo kovin vanaha, se on rakennettu 1987 opiskeijaurheiluklipailuja varten. Järvelle on keskustasta matkaa noin kaks ja puoli kilsaa. Oikeen sopiva matka kävellä +25 asteen kelillä, ehti tulla sopivasti hiki ku päästiin perille. Onneksi päivä ei ollu vielä kuumimmillaan.
Vesi oli älyttömän lämmintä, enemmän ois piristäny jos ois ollu viliposempaa, mut kiva sinne oli pulahtaa. Rannalla oli kuntolaitteita joita sai vappaasti käyttää. Pitihän mun joisaki laitteisa käyvä vähä kokkeilemasa miten ne toimii. Yks laite oli sellanen mihin istuttiin pienelle istuimelle  ja otettiin pään yläpuolella olevista kahavoista kiinni. Kahavoja vetämällä alas päin sai nostettua ihtensä ilimaan. Painovastusta oli muutama kymmenen kilua, viistoista kertaa nousi aikaa kevyesti, sitte alako tekkeen tiukkaa. Eikähän sitä lomalla viitti alakaa rehkimmään ja repimään lihaksijaan kovin mahottomasti, voi tulla vaikka lihaskramppi ja se ei oo mukava se.

Järveltä kävely majapaikkaan olikin jo sitte hikisempi matka, lämpötila ku oli parin tunnin aikana ehtiny kohota yli kolomenkymmenen. Hiki valu selekää pitkin kaikki vaatteet oli märät, ei muutaku suihkuun ja vaatteet narulle kuivummaan.
 Kyllä reissusa on saanu auringosta nauttia yllin kyllin. Kokki mulle vähä virnistelikin: "Eipä oo tuotakaan ennen nähäny että varijopaikkaa kahtelet."
Täytyy myöntää että mielelläni kahtelin varijoo ku oikeen aurinko porotti päänahkaan täysillä.  Varsinkin silllo ku ei yhtään tuulenvire käyny, että ois pikkusen ilima iikahtannu, sillon tuntu että hiostaa, hiostaa, tähän liukennee.
Mutta mukavaa on ollu reissata ja nähä maailmaa pikkusen taas eri kulumilta mitä aikasemmin. Vielä on pari päivää matkaa eesä ja sittepä sitä ollaanki kotimaan mantereella.
Kiitos sulle kokkini mun, oot verraton matkaopas.

2 kommenttia:

  1. Mukava on ollu seurata matkakuulumisia ja kirjottelet niin elävästi et tuntuu kuin olis mukana teidän seikkailuissanne. Ollille välillä ääneen luen tapahtumia.. =)
    Isompi lintu on harmaahaika.Enkeleitä matkoillenne ja tuokaa tuliaisena lämpö tänne pohjolaan..Ter. Teukut

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Kepparien tehtailua

Kepparitehas on pyöriny reilun viikon ajan. Ny on pollet valamiit ja oottelevat olohuoneen nurkasa myyjäisiin pääsyä. Reilu viikko on vie...