lauantai 29. syyskuuta 2012

Kiva kimppareissu Vikakönkäälle

Satteen tihirusesta aamupäivästä huolimatta ajelimma soluporukalla laavulle. Soluporukka on pieni ryhymä ihimisiä jotka kokkoontuu sillon tällön yhteen. Ajatuksena on viettää aikaa yhesä, rupatellen, kahvitellen, lueskellen sannaa ja rukkoillen. Itekullakin ku sitä saattaa tulla viikkojen aikana etteen asijoita ja tilanteita joihin kaipaa rukoustukea. Pienryhymä on vallan mainio paikka sen toteuttamiseen.
 Laavulle ku tultiin nii alako aurinko paistaan mikä oli vallan ihanaa. Välillä kyllä pikkkusen sattaa tihhuutteliki mut niin vähäsen ettei se meitä häirinny. Me nautittiin syksysestä säästä ja hyvästä seurasta.


Makkaraa ja pekonia hiilloksella paistellen, namss...namss...

2 kommenttia:

  1. Soluporukka! Kuulostaa ihastuttavalta ja olen varma, että se myös on.:D

    VastaaPoista
  2. Mukavat maisemat on teil siel ollu.
    Voi jospa oisin saannu olla muuuuukaaaaaanaaaaaa...

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Toisin sanoin sanottua

Kiitollisuuden sydän Sokea poika istui rakennuksen portailla hattu jalkojensa juuressa. Hän piteli pahvia, jossa luki: " Olen sokea, ...