Täsä joku viikko sitte oli juttua narssissien kasvatuksesta kukkaruukusa ja tilannettahan oli tarkotus seurata miten homma kehittyy. Noh, siinähän käyny just niin ku vähä arvelin ja ounastelin, sipulit on paleltunneet.
Aamulla menin ja tongin kaikki sipulit ylös kun ei niistä mittään alakanu nousemmaan. Ei ne ihan lötkyjä olleet, mut kaikista oli pintakerros pehemenny mikä osostti sen että liika kylymäs ovat olleet.
Että se siitä kokkeilusta.
Mut ihan tyhyjäksi ei tarvi ruukkua jättää.
Viime viikolla kävi vieraita, toivat tullessaan miniruusuja. Ruusujen tuojalla oli pieni pussi hevosenpaskalannotettakin mukana josta anto osan mulle. Sekotin lannotteen multaan ettei se kovin tuoksahteis. Vettä, juttelua ja ytylannotetta, kyllä luulis kukkivan. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Innostuin risuista
Monesti oon aatellu, että ois kiva kokkeilla tehä muutaki risutöitä, ku risusavottaa. Kartanolta kaajettiin yks vanaha koivu, niin siitähän...

-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ...
-
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
On ainakin lannoitettu. Hevonkakka on hyvä!
VastaaPoista