Ihmiset ovat kuin lasimaalausikkunoita.
He säihkyvät ja loistavat kun aurinko osuu heihin,
mutta pimeyden laskeuduttua heidän todellinen
kauneutensa paljastuu vain silloin
jos valoa tulee sisältäpäin.
Elisabeth Kübler-Ross
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sattupa kohalle
Joskus se vaan sattuu kohalle. Oltiin viime viikolla tillaisuuvesa misä myytiin arpoja. Ostin muutaman arvan, sillä ajatuksella jospa nyt j...
-
Lyhentykköön tie askeltesi alla. Olokoon tuuli myötäinen matkallasi. Paistakkoon aurinko läpimästi kasvoillesi, lagetkoon saje pehemiä...
-
Mennee nämä mun hommat ihan Pelle Pelettoman hommiksi ku alon värkkäämään jotaki aivan hullunkurista juttua. Mää en oo vielä niin kehittyny ... -
Lankaloojan pohojalta löyty vaalijanpunasia jämälankoja joita yhistelemällä sain tehtyä tyttöille heppasukat. Neilin sukista tuli vähä liija...
Hianosti pohittu!
VastaaPoistaOnneksi on jo aurinkoisiakin päiviä, jolloin pyrykelien aikana sisälle kertynyt pimeys pääsee ulkoilemaa
VastaaPoistaiisi
Sulle haaste mun blogilla:)
VastaaPoista