sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Kukka-asetelmien tekua

Viikonlopulla tuli värkättyä muutama kukka-asetelma isän hautajaisiin.
Isä oli mehtämies vaikkei hän koskaan pyssyn kans mehtäsä kulukenu. Hän kuluki mehtäsä joko tekemäsä polttopuita tai poimimasa marijoja. Senpä takia kukkasetelmiinki halusin laittaa jotaki semmosta mikä toi luonnon ja mehtän lähelle.
Pihilajanmarijat sai seurakseen neilikkaa, syreenin oksia, vuorenkilipiä ja pientä krysanteemia.
Tarijoilupöyvän asetelmaan lisäsin vähä sinililaa freesiaa.
Kukkalaitteeksi tein koivu- ja pajurisuista sydämen, johon kiinnitin kolome isoa neilikkaa, nukkumaijan lehtiä, muutaman oksan pientä neilikkaa ja freesiaa.
Niin kaunis, lämmin ja aurinkoinen oli hetki tuo viimeinen,
ku iltapäivällä lauvantain arkun laskimme multihin maan.
Kukkaset kumpuas koristaa, ne kertoo ja viestittää,
olit meille rakas, sua kaivataan.







6 kommenttia:

  1. Oi kunka kauniit!
    Mun anoppi kuopattiin eilen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, osanotto suruunne. Niin kuin on päiväsi, niin on voimasi. Siu siu.

      Poista
  2. Lämmin osanotto Sinulle!<3 Sait pitkään pitää isäsi ja siitä tunnet varmasti suurta kiitollisuutta.
    Todella kauniit kukka-asetelmat teit. Jaksamista tälle viikolle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, todellaki saa olla kiitollinen jäi paljon ihania, kauniita muistoja.

      Poista
  3. Hyvin kauniit kukka-asetelmat. Ja sopivat hänelle, joka metsässä tykkäsi kulkea. Viikonloppunne oli varmasti raskas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tokihan se tietysä mielesä oli raskas mutta kiitollisuus ja toivo olivat voimakkaasti läsnä. Merkillinen tunnetila kokea samanaikasesti syvää surua ja syvää kiitollisuutta.

      Poista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Toisin sanoin sanottua

Kiitollisuuden sydän Sokea poika istui rakennuksen portailla hattu jalkojensa juuressa. Hän piteli pahvia, jossa luki: " Olen sokea, ...