Reissusa

Nyt ollaan paria viikkua aikasemmin reisusa mitä eellis vuosina ja sen kyllä huomaa luonnosa. Moni pensas ja puu kukkii jotka heinäkuulla ovat jo kukintansa lopettanneet. Gelleretin rinnekkin on vallan toinen näkönen, sielä ku kukkii valtavasti joku keltakukkanen iso puu.
Maanantai iltapäivällä nousimma ylös rinteelle. Oihan sieltä makeet näkymät. Ilima oli kesäsen lämmin, lämpöasteita kahenkymmenen paikkeilla ja melekonen tuuli.
Tiistai aamuna pakattiin tavarat ja suunnistttin Keletin juna-asemalle. Hypättiin sielä 10.05 lähtevvään junnaan jonka suunta olli kohti Serbiaa, päätepysäkkina Novi Sad. Novi Sad sijaitsee pohojois Serbiasa, vajaan kolomensajan kilometrin pääsä Budapestistä. Junan saapumisaika Novi Sadin asemalle oli kuustoista kolomekymmentä, siitäpä voi päätellä ettei ollu mikkään pikajuna jolla ajeltiin. Välillä tuntu että vauhtia ei taija olla enempää ku kuuskyt kilsaa tunnisa. Oli se sellasta keinahtelua ja hyssyttelyä se matkanteko.

Rautatie kuluki halaki peltojen, niitä riitti silimänkantamattomiin.
Kymmeniä kiometrejä näky vain peltoja, peltoja, peltoja. Maissia, vilijaa, auringonkukkaa, jotaki potunvarren näköstä oli kans monesa kohtaa kasvamasa, mut ei päästy seleville mitä mahto olla. Se, että ollaan aikasemmin liikkeellä nääkkyy myös pelloilla. Auringonkukkapellot ei kuki, maissinpellot ovat vasta vajaan metrin korkusia. Osasta paikkaa oli ehitty jo vilija leikata, ollu jälijellä ku olijet.
Täälähän ne ehtinnee leikata satua kaks kertaa kasvukauven aikana mikä tietysti hyvä asija. Meillä Suomesa ne tais  isännät vasta ennen juhannusta päästä kylyvämmään viimeset vilijansa peltoihin.  Toivotaan suotusia kelejä että ehtivät saaha satoaki.

Liekkö loppunu sähkölaitokselta sähkötolopat ku oli monesa kohtaa pelloilla sähköt vejetty puun runkoihin kiinni. Puut oli karsittu pystyyn ja siihen kiinnitetty johot. Keskellä peltosarkaa saatto olla vääntyneitä, melekeen katkiamispisteesä olevia lahon näkösiä puunrunkoja jotka hoiti sähkötolopan virkaa. Eikä ne olleet kovin paksuja runkoja, en tiijä valehtelenko miten palijo jos arvelisin ohkasimpien olleen miehen käsivarren vahavusia. Voihan toki olla niin, että junan ikkunasta kahtottuna näkymä hieman vääristyy, mut ei ne ainakaan suoria olleet eivätkä tuoreita.

Serbian yöpaikkana meillä on yksityisen henkilön asunto kakskerroksisen talon yläkerrasa. Kertakaikkiaan hyvällä paikalla, ihan keskusaukion laijalla. Eikä sisustuskaan oo ollenkaan huono.
Ehkä tuo amme makkuuosaston puolella on enemmän koriste-esine kuin käyttöä varten.  Ainaki laminaattilaattia on vaarasa kastua jos tuohon mennee suihkuttelleen.
Tällästä täälä...lähemmä kaupunkia kahtelleen.

Kommentit

  1. Taitaa olla Minosa tämä kukkiva puu, ihan varmaksi ei kuvasta voi sanoa.
    Ompa teillä melkonen lukaali käytössä, kelpaa siellä lomailla =)

    VastaaPoista
  2. Oikein lepposaa lomaa noissa upeissa maisemissa ja huoneessa.

    VastaaPoista
  3. Oikein hyvää lomaa hieno huone:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma tupa

Langanohjain neljälle langalle

Neuleharppu