lauantai 18. elokuuta 2012

Lauvantaita

Sumunen lämpönen aamu, taitaa olla muistkanpoiminta keli. :)
Eilenki käväsin töitten jäläkeen ämpärillisen noukkimasa. Ku olin muistin että pittää ottaa kännykkä mukkaan. Laiton kännykän takin taskuun, taskusa oli  auton avvaimet, otin avvaimet pois että laitan ne toiseen taskuun. Samasa taskusa jos ovat nii avvaimet hinkkaa ja hankaa kännykän näyttön jäläkiä.
Siinä tohinasa kuiten laskin avvaimet etteisen pöyvälle ku piti käyvä vielä partsilta hakemasa ämpäri ja poimuri. Noh, sitte olin valamis lähteen ja painun ovesta ulos, pihalla alon penkommaan taskuja ku en ennää muistanu mihin taskuun ne auvvaimet laiton. Harmikseni totesin että nehän jäi siihe pöyvälle.
Ei auttanu muu ku soitella kokille että misä kaukana hän mahtaa olla, pääsiskö tulleen aukasemmaan mulle oven. Onneksi sattu olemaan aika lähellä ja sai kaverilta vielä kyydinki että pääsi tulemaan puolen tunnin sisällä.
Kaikkia sitä sattuu...

Mut oikeen mukava oli marijasa olla ja palijo oli ihailijoita ympärillä.

Nyt alakaa kello olla kymmenen, mulla sovittuna meno marijaan vartin yli joten tää naputtelu pittää ny lopetella taas tältä errää. Mut jatkan taas ku sattuu sopivaa aikaa.

14.10
No niin on marijareissu tältä päivää tehty. Mennesä koukkasin velijenpojan kyytiin ja ajelimma paikkaan minkä kokki meille neuvo. Sain ihan kartanki mukkaan että varmsti osataan oikijaan paikkaan. Kyllä me osattiinki ja marijojaki oli tosi hyvin. Ainut hankaluus ja ikävä puoli oli se että mehtä oli ihan litimärkää. Varmaanki oli aamusella satanu sillä aluveella eikä me sitä huomattu vasta sitte ku olimma mehtäsä. Alakuun oli kohtalaisen hyvä olla, mut sitte ku alako olla housut haaruksia myöte märijät ja kengisä vettä, ei olo ollu ennään yhtään mukavaa. Mulla ku ei ollu saappaita vaan vanahat maastokengät, niillä ku on tosi hyvä kävellä mehtäsä.
Enpä muista millo oisin noin märijillä jaloilla mehtäsä kulukenu, lits..läts litisi vesi varpaitten välisä.

Pois lähtiesä pikkusen harhailtiin muutama sata metriä vika suuntaan. Velijenpojalla oli kännykäsä navikaattori jolla oli heleppo nähä mihin suuntaan meijän piti kääntyä. Tie ku tuli näkyviin nii piti hypätä ojan yli. Velijenpoika huusi, elä hyppää , saattaa ojan reuna upottaa. Varotus tuli liijan myöhään, olin jo hypänny ja toinen jakala uppos puolisääreen hiekkaseen mutaliejuun. Melekonen kuorrutus oli kengän päällä ja housunlahe oli samanlaisesa kuravellisä :) Onneksi ruohikko oli märkää että sai enimmät sotkut siihen pyyhittyä.
Autolle ku päästiin nii piti juuva kahavit ku teki niin kauhijasti mieli ja enimmät veet lirruutella kengistä että ilikes lähtiä ajelemmaan kotia. Kotona suoraan kylypyhuoneeseen riisummaan. Housut ja sukat pyykkikonneeseen, kengät hanan alle, pesin ja harijasin sisältä ja päältä. Hyvin pittää kuivattaa kengät ja sitte laittaa pintaan kosteussuojaa.


Mukavaa päivää!

3 kommenttia:

  1. Tämä "avaintenpiilotus" on tapahtunut meilläkin muutamaan otteeseen. Onneksi kuitenkin pääsit sisälle takaisin.

    VastaaPoista
  2. Sinulle kävi kun minulle viime syksynä, minä vain mulahdin kokonaan seljälleni sinne ojaan, onneksi koti oli lähellä ja pääsin pian lämpöseen. Samoin suoraan kylpäriin ja vaatteet suoraan koneeseen vaelluskegät samoin hanan alle ja harjaa kylkeen.
    Mustikkaa näkyy olevan paljon Luostolla, kulkiessa suuhun pistelin kourakaupalla. Eilen tultiin Leville, pieni iltalenkki totesin että kyllä täältäkin rinteiltä löytyy mustikkaa.

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Kepparien tehtailua

Kepparitehas on pyöriny reilun viikon ajan. Ny on pollet valamiit ja oottelevat olohuoneen nurkasa myyjäisiin pääsyä. Reilu viikko on vie...