Tarkkana saa olla

 Kyllä keli on nyt ulukona semmonen, että tarkkana saa olla ettei pyllähä nurin ja loukkaa ihtiään. Taitaa terveyskeskusten päivystykset täyttyä potilaista joilla on joko jalaka paketisa tai käsi. Pahasti jos on käyny niin on molemmat paketisa tai pääkoppa. Tarkkaavaisuus on hyvä asija, eikä oo huono juttu ollenkaan, että siitä muistutettaan.

Tarkkaavainen saa kyllä olla uskontielläki, ettei mee nurin. Viime aikojen villitykset, henkiset vouhotukset, ku ovat alakaneet entistä enemmän tulla kirkkojen ja seurakuntien kuvijoihin mukkaan. Niitten sanotaan tuovan tietynlaista vappautta ja uuvenlaista ajattelua kristillisseen elämään. 

Yks hyvä esimerkki on kristillinenjooga. Kristillisyys, mikä siis on uskomista raamatun tottuuteen. Jeesus on sovittanu meijän synnit ja uskomalla Hänneen me saahaan synnit anteeksi, sydämen rauha ja iankaikkinen elämä. Kristillisyys on elämää Jumalan yhteyvesä, luottamista raamatun luppauksiin ja osallisuutta Pyhän Hengen voimaan. Usko on lahaja jonka ihminen voi ottaa vastaan.

No, entäpä jooga, mitä se on, näin siitä sanotaan wikipediasa; 

Jooga on Intiassa tuhansien vuosien aikana syntynyt monimuotoinen menetelmä. Alun perin jooga on kokoelma Intian uskontojen pelastusopillisia ja maagisia menetelmiä. Nykymuotoinen jooga kehittyi 1800-luvulla fyysiseksi harjoitukseksi, se levisi Intiasta länsimaihin, ja nykyään sitä harjoitetaan myös vailla maagisuskonnollista merkitystä. Joogaan kuuluu nykyisin asentoharjoituksia ja meditaatiota, ja sen harjoittaminen on monille kehollista terapiaa ja rentoutumista. Intiassa joogaan suhtaudutaan tärkeänä kansanperinteenä, jonka merkitystä hindujen identiteettiin on viime aikoina alettu korostaa. 

 

Joitaki vuosia sitte mulla oli asiakas, jonka kotia kävin siivuamasa. Kojin seinillä oli tauluja joista päättelin, että asiakas taitaa olla joogan harrastaja. Myöhemmin mulle selevis, että hän ei vain harrastanu joogaa, vaan hän oli monet vuojet toiminu joogan opettajana. Meillehän synty toisinnaan mielenkiintosia keskusteluja asijan tiimoilta. Kerran sitte kyssyin, että sanoppa mulle, onko olemasa joogaa mihin ei liity mittään henkisyyttä. Ku monet sannoo harrastavansa joogaa, se ku on vain pelekkää venyttelyä, mielensä rauhottamista ja ihteensä tutustumista. Onko se vain sitä ?

Asiakas kahto mua hyvin pitkään aika totisena ja sano: " Joogaa ei oo olemasa iliman henkisyyttä. Joogasa on aina taustalla itämainen uskonto, vaikka sitä ei tuotaiskaan mitenkään esille. Jooga ku perustuu itämaiseen ajatteluun.

Jooga on kehittyny hindulaisuuden ja budhhalaisuuden vaikutuspiirisä. Siihen liittyy isona osana meditaatio.

Meditaatio on lyhykäisesti sanottuna mielen tyhjentämistä ajatuksista. Tarkemmin määriteltynä se on mielen hiljaisuutta ja ajatuksettoman tietoisuuden tila, joka saavutetaan pysyttelemällä keskittyneesti nykyhetkessä jonkin menetelmän tai toiminnan avulla. wikipedia

Jooga meditaatiosa ihiminen keskittyy ihteensä. Tekkee hengitysharijotuksia, rauhoittaa mieltään pyrkien pääsemmään tietynlaiseen olotillaan. Jopa niillä jooga-asennoilla on oma merkityksensä. Ihiminen olettaa, että hänesä ihtesään on elämän voima ja energia, kunhan vaan jaksaa ja ossaa sen mietiskelyllään esille kaivaa.

Kristitty, uskova joutuu myös tutkimmaan ja miettimmään ihtiään, mutta hän tekkee sen Jumalan hengen ympäröimänä. Kristityn ei tarvi päästä olotillaan, misä mieli on tyhyjennetty, vaan mieli, ajatus, sisin on yhteyvesä Jumalaan, taivaan ja maan luojaan, Pyhän Hengen kautta joka asuu jokkaisen uskovan sisimmäsä.

 

Joogasta sanotaan, että se ei oo uskonto, mutta se perustuu itämaiseen uskontoon, se henkimaailma on sielä taustalla. Ellei ihimisen mieltä oo täyttäny Jumalan Pyhä Henki, joku muu sen täyttää.

Tarkkana saa olla.