Elinkautinen, kamala sana.
Tievostaen tai tietämättään
saattaa moni sitä istua.
Elämänsä vanki,
niihän sitä sanotaan.
Ensin niitä oli yks,
sitte tuli toinen, kolomas
ja jonku ajan kuluttua
niitä kertyi niin palijo,
että sisin jäi vangiksi
kaltereitten taa.
Anteeksiantamattomuus,
katkeruus, viha,
nimiähän kaltereilla voi
olla vaikka millasia.
Kaikilla niillä on sama homma,
ne pittää ihimisen otteessaan.
Tästä elinkautisesta
voi päästä vappaaksi,
ei helepolla, mutta pääsee
kunhan uskaltaa ja rohkennee
siihen lähtiä.
Anna anteeksi.
Siinä se on avain vappauteen,
anteeksianto.
Kuten siinä tunnetusa
rukkouksesa sanotaan,
että meki anteeksi annamma
niille jokka ovat meitä
vastaan rikkonneet.
Anna anteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)