Toisen roska, toiselle aarre

Pari viikkua sitte oli roskikseen ilimestyny pikkunen pöytä.
Siitä oli yks pieni puupalanen irronnu jonka takia pöytä ei pysyny pystysä.

Kannoin pöyvän parvekkeelle, hajotin sen ossiin ja korijasin irronneen puupalan. Ei siinä ollu muuta vikkaa kuin ruuvit liijan löysällä. Siirsin molempien puupalojen paikkaa niin sain ruuvattua ruuvit ehijään puuhun, eikä vanahoihin reikiin.

Pöyvän petsaus oli kannesta lähes kokonaan kulunu, jalakaosa oli vielä ihan ok. Päätin kuiten, että hion kaikki osat ja maalaam ne. Mulla oli jääny vaalijan harmajaa maalia äitin kukkapöyvän maalauksesta, nii se paassaa tuohon vallan mainiosti.

Maalasin ensin kannen reunat ja jalakaosat. Pöyvän pinnan jätin maalaamatta, ku siinä näky niin hienosti puunsyyt. Vejin pari lakkakerrosta pintaan niin hyvä tuli.

Pöytä ei vie parvekkeella palijua tillaa ja ku sitä ei tarvi, se on heleppo taittaa ja laittaa syrijään.
Kierrätys kannattaa.