sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Kahton sua.

Kahton sua.
Puhut innostuneesti ja lempeästi.
Huomaamattasi,
välillä pyörittelet sormillasi sormusta
vasemman käjen nimettömäsä,
se hymyilyttää mua.

Kahton sua.
Pitelet sylissäs pienintä mukelua.
Silimistäs loistaa valtava hellyys,
mukelon antaessa sulle
hampaattoman hymynsä.

 Kahton sua.
Nukut aika levollisesti,
vaikka heräsinkin kesken unien,
 pitämääsi pieneen konserttiin.
Naamalles on ilimaantunu pieniä uurteita,
sinäkin vanhenet.
Silmäluomesi liikahtaa ja nykii,
untako näet?
Kerro se aamulla jos vielä muistat.

Kahton sua.
Vallaton hymy ja nauru remahtaa
ku kerrot juttuja värittäen niitä
huumorintajullasi,
jota lähestulukookaan kaikki
eivät ymmärtänneet.

Kahton sua.
Ny on hieman kulumat kurtusa,
ääni tiukka, silimät viiruna.
Sililmänräppäyksen verran 
ehtii huomata että ny kiukuttaa,
pistää vihaksi.
Joskus sentään tuollastaki näkkee.

Kahton sua.
Sää oot komija.
Huomaat, kahtot takasi.
Tuo hymy ja silimänpilike,
ne säilyvät vuojesta toiseen.
 
 
 
 

 

2 kommenttia:

  1. Awww, ihan tippa tuli linssiin <3 te ootta aina ollu mulle ns. vara-vanhempia ja on ollu ilo seurata tejän iloa ja rakkautta kaikkeen... kiitos siitä ihanasta esimerkistä Jumalan suomasta avioliitosta! Ootte ihania kumpanenki <3

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Päivän sana

Minä luotan siihen, että Jumala,  joka on teissä aloittanut hyvän työnsä,  myös saattaa sen päätökseen  Kristuksen Jeesuksen päivään ...