Kätköistä löyvettyjä

Alon kahtelleen vanahoja kuvia aikani kuluksi. Ihan siis tuollaisa kuva-alpuumeja joihin kuvat on laitettu kii joko liimalla tai sitte pujotettu semmosiin muovisiin taskuihin.

 Tää otettu joskus eteläpohojanmaalla ku kävin kyläsä ystävän luona. En muista mistä hän oli saanu vanoja vaatteita ja asuja. Niitä siinä ihastellesa ja kahtellesa mun sivupersoona pääs irti ja sanon; - tää tanttu on kyllä niin makee että tätä on ihan pakko saaha kokkeilla. Kato minkälainen hattu, se tänne kans ja tuo peruukki. Lähekkö mun kans käymään kaupasa ku oon saanu nää päälle?
No kaupasa ei käyty mut pihalla käytiin ku oli hieno ilima, sai mukavia kuvia otettua muistoksi.
Kiitos Sirkka.

Entäs tää sitte? Täsä taitaa olla kans sivupersoona hommissaan. Vuosia, vuosia sitte oli joku nuorten juttu srk:ssa. Mun osakseni tuli esittää räppiä, imitoija poikaani joka siihen aikaan harrasti moista touhua aikalailla. Pojalta pöllin hupparin, pipon ja nuot kamalat lökäpöksyt. Aikalailla täyvestä meni. Joku tuli jäkäleenpäin sanomaan ettei ihan heti ollu hoksannu että räppäri oliki äitee eikä poika.
 Kyllä sitä on elämänsä aikana monenmoiseen touhuun mukkaan lähteny, ei voi ku nauraa.