Neuloosia

 Ainaki kaks, ellei lähes kolome vuotta sitte, näin netisä yhet villasukat ja nappasin niistä kuvan, sillä ajatuksella, että tekasempa semmoset ku on kiva malli. Eipä niitä tullu alotettua ihan heti.. Ehkä alottamisen hittauteen vaikutti osaltaan se, ettei mulla ollu mallinetta mistä kahtua miten sukat tehhään.  Satun näyttään kuvvaa kaverille ja hän meinas, että on hienot sukat, millon meinaat tehä ne. Ennen joulua otin harmajan lankakerän esille ja päätin, että nyt ne teen. Kännykäsä olevaa kuvvaa joutu suurentammaan monen monta kertaa, jotta pysty laskemmaan miten palijo silimukoita suunnilleen tarvitaan ja misä kohtaa laitettaan ristiin jne. Ehkä mallineen ois voinu löytää jostki kirijasta jos olis vihtiny alakaa hakkeen, en vihtiny. Eka sukan ku sai valamiiksi, niin toinen oliki jo helepompi tehä.

Tällä lapasmallilla osallistun aikoinaan rasakilipailuun, olin kolomas.

Alakuperänen malli on tuo alempi, misä kuvijot on tehty mustalla valakoselle pohojalle. Varsin kokkeilin, miltä näyttää ku kääntää värit toisinpäin, ei hassummalta.

Makuasiahan se on kummasta tykkää enemmän, ja siitähän ei voi kiistellä, se ku on meillä jokkaisella omanlaisensa. 

 

Joulurauhaa, joulurauhaa sitä kaipaa maa, jotta ihimiset sais pelotta vaeltaa. Rauhanruhtinas, joulun Herra antaa rauhan ja ilon sydämeen vaikka ympärillä olis millanen häly ja hätä. Hän on toivo ihimisten, Hän on rakkaus ikuinen eikä heitä ketään pois joka tahtoo seurassaan vaeltaa. 

Oikein lepposaa, siunattua joulua ja tulevaa uutta vuotta! 

Se on taas aika, piparitaikinan

 Muutaman piparitalon jo tein viime viikon myytäisiin. Aina sitä ajattelee, että nyt  riitti tekeminen, mut kuis taas kävikään. Toinen satsi taikinaa ja siitä näpertelin pari junnaa. 

Taloja oon teheny  monena jouluna. Taisin alottaa tekemisen sillo ku eka lapsenlapsi oli pari vuotias. Siitäpä se on jatkunu, kuka tietää miten pitkään vielä jatkuu. 

Mukavaa joulun oottelua!