sunnuntai 20. elokuuta 2017

Mustikasa

Käväsimpä aamupäivällä hakemasa yhen ämpärillisen mustikoita, kesän ensimmäiset.
Aamuyöstä on satanu aika rankasti, sano vaari, ku alon vettään mehtäkamppeita päälle. Meinas vissiin ,että kannattas vähä aikaa ootella ennenku mehtään mennee, ehtis mehtä vähä kuivahtammaan.
Oishan se voinu varmaan niinki olla, vaan en mää ruvennu oottelemmaan mehtikön kuivumista, eikai  se ny haittaa jos vähä housunlahkeet kastuu.
Aurinko nimittäin paisteli aika mukavasti aamusella ja lämpömittari näytti plus viittätoista. Oikeen hyvä marijastuskeli.

Suunnistin sammaan paikkaan mistä viimme kesänä sain hyvin marijaa. Yhtä tyhyjän kans. Sielähän ei ollu juuri mittään. Ehkä poimurillisen jakson riipiä niitä vähäsiä marijoa ja sitte piti lähtiä kahtelemmaan parempaa marijapaikkaa. Mehtäsä oli muitaki poimijoita.
Toisten poimijoitten jäläkiä taisin parsia, ku vastaan ei meinannu tulla ollenkaan poimimatonta kohtaa. Pari paikkaa oli sellasta misä pikkusen paremmin oli marijaa, mikä tietysi oli mukava juttu, sai poimurin nopijasti täyteen.

Reilu tuntihan mulla meni ämpärillisen kans enneku malton kotija lähtiä. Marijojen laatu ei oo paras mahollinen, seasa on jonku verran ruttumarijaa, semmosta misä marijan toinen puoli on tumma ja ruttunen. Perkkaamisseen meni toinen tunti ku en viittiny alakaa imurilla kostijoita marijoja puhistammaan. Ruttumarijoja kerty melekeen litra, roskiin, roskiin mittääntekemättömät.

Poimiesa tuli mieleen yks vertaus, hengen ruoka tälle päivää.

Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: " Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka
kylvi hyvän siemen peltoonsa.
Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensa tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.
Kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin.
Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: " Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?"
Hän sanoi heille: " Sen on vihamies tehnyt". Niin palvelijat sanoivat hänelle: " Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?"
Mutta hän sanoi : " En, ettette lustetta kootessannu nyhtäisi sen mukana nisuakin.
Antakaa mopempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani. " Matt. 13 24 - 30


Oikeen mukavaa syyskesän alakua ja siunausta tähänkin päivään!

1 kommentti:

  1. Minä en ole kerännyt lainkaan marjoja tänä syksynä. Tytär keräsi sen verran, että muutaman mustikkapiirakan saa. Hyvin oli osuva mielleyhtymä noilla ruttumarjoilla ja lusteella. Siunattua viikkoa sinnekin:)

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Virkattu liina

Toivosa on hyvä ellää, sano lapamato. Mullaki on toive, että joskus meijän hirsitupa on valamis ja saahaan viijä sinne kirpparilta ostettu...