maanantai 16. maaliskuuta 2015

Kipot ja kupit

Miten kummallisesti voikaan viikko alakaa, saatikka maanantai.
En ehtiny aamulla saaha kunnolla ees silimiäni auki ku aivot alako tekkeen hommia. Ne oli varmaan yön hilijasina tunteina suunnitelleet ja tuumailleet valamiiksi kaiken. Ootelleet että millohan mummeli älyää herätä, jotta saisivat täyttää pääkopan ajatuksilla ja suunnitelmalla.
 Mistä kummasta ne sen ajatuksen iski tajuntaani, että just ny ois hyvä aika siivota astiakaappi ja laittaa jokunen kippo kiertoon.
En mää ollu eellis iltana aatellu, että maanantai aamuna alakasin astiakaappia tyhyjäämään. En takuulla ollu.

Aamukahavit piti saaha juuva ensin ennenku alakaa mittään touhuammaan. Hyvät kahavit juotuani ja juustovoileivän syötyäni aukasin tiskikaapin ovet ja silimäilin hyllyjä. Liijan palijo on kippua ja kuppia kaapisa, liijan palijo, ei muutaku harvennusoperaatio käyntiin.
Hylly kerrallaan lavoin astijoita ulos kaapista. Se mikä joutaa lähtemmään pääty keittiön pöyvälle, se mikä jää jätetään tiskipöyvälle tai laitettaan takasi kaappiin. Kokki piti vähä silimällä mitä pöyvälle kannan. Joistaki kipoista käytiin pientä neuvottelua jotta päästiin yhteisymmärrykseen siitä jääkö kippo vai lähteekö.  Meinaspa vähällä lähtiä mummon vanahat arabian kahavikupit, mut ne jäi sitte kuitenki vielä...kaapin täytteeksi.
Kertyhän niitä jonkulainen läjä kiertoon laitettavaksi. Tuo punaraitanen arabian kuppi on ollu meillä vaikka kuinka kauvan. Vuosi kausia on yritetty löytää sille paria mutta turhaan. Liekkö jollaki ois vastaavanlainen yksinäin kuppi josaki ja kupit kirpparien kautta joskus toisensa löytäs. Kukapa tietää.

10 kommenttia:

  1. Mie tein tuon homman vuosi sitten,ja missään sitä ei huomaa, nopeasti se kappien tyhjä tila alkoi täyttymään ja taas siellä pursuaa.

    VastaaPoista
  2. Meillä Vaimo tekee tota. Kyläillessä sukulaisissa sitten huomaan, kelle mikäki astiasto on kelvannu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on mukava juttu että sukuun kuiten tavarat jää. :)

      Poista
  3. Kummasti sitä tavaraa vaan kertyy kaapistoon. Itse olen saanut perintönä tätini kahdet kahvikuppiastiastot, joita käytän juhlahetkinä. Ne vievät tilaa, mutta toisaalta ovat niin arvokkaita muistojen puolesta, etten niitä ihan heti ole laittamassa kiertoon.

    Joitain astioita laitoin kuopuksen matkaan, kun hän muutti opiskelemaan Mikkeliin; kierrätystä sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tokihan osa astioista aina päätyy lapsille tai lastenlapsille, säilyvät suvusa mikä ihan kiva juttu.

      Poista
  4. Hei! jokos veit kirpulle noi siniset pikari lasit? Olisniin meidän näköiset ja teiltähän on lähtöisin siniset ruokalautasetkin.. Ter. Sann ja Olli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo vein, ovat vaihtanneet lasit omistajaa.

      Poista
  5. Ihanaa kun saa tehtyä tuommoisen keittiön kaappien urakan. Järkevää laittaa kiertoon , toisen roska on toisen aarre.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on. Mukava mieli hetken aikaa ku kaapisa on pikkusen ylimäärästä tillaa, kunnes se jotenki huomaamatta ajan kans taas täyttyy. :)

      Poista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Päivän sana

Minä luotan siihen, että Jumala,  joka on teissä aloittanut hyvän työnsä,  myös saattaa sen päätökseen  Kristuksen Jeesuksen päivään ...