Kasvukipuja, rikkoontuneesta ehyeksi

Kuin nisunjyvä kylyväjän vakkasesa

olen minä Herra, sinun käjelläsi.

Eihän liene jyvänkään tarkoitus

ole olla vaan, ei tokikaan

Se luotu on uutta kasvamaan,

uutta tähkää tekemään.

Sitä ennen kuitenkin, olo jyvän 

on tosi tuskainen - kuolema.

Kuolla pois ihan kokonaan

eihän jyvästä itsestään mitään jäljelle jää,

se häviää.

Maan mullasta ottaen voimaa

se alkaa uutta kasvamaan,

tuoreutta tuoksuvaa vartta.

Menettäessään jyvä voimansa

 ei se huomakkaan

kun jo valamis onkin tähkäpää.

Voiko minusta kehnosta sittenkin

tämän kaiken jälkeen tulla jotakin?

Olin yksin ja allapäin

mua ahdisti ajatus kuolemastain.

 Oi ei!

Kohta kuoreni pinta ratkeaa

uusi elämä sisältäin puhkeaa.

Nyt sen huomaan ja iloitsen

tuotti tuskani tuloksen.

Eikö tarkoitus olekkin näin

että elämä jatkuu eteenpäin.

-26.9.1995-