sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Tammikuun puoliväli on jo ylitetty ja kohta ollaan helemikuulla.
Kyllä ne nämä päivät ja viikot mennee nopijaan.
Viikko sitte oltiin Helsingisä kaksostyttöjen nimiäisjuhulisa. He ovat kohta kolomen kuukauven ikäset. Tytöt ovat kasvaneet tosi hienosti pienestä keskosuudesta huolimatta, he ku syntyvät hieman liijan aikasten tähän maailmaan.  Nyt mummu ja vaari sai nähä ensimmäiset hymyt tyttöjen kasvoilla, olihan se jotaki aivan ihanaa. Niimpä, kukapa ei vauvan hymystä hullaantuis.

Tilasuus oli lyhykäinen ja vaari piti pienen puhheen muistuttaen kuulijoita siitä miten Jeesus toimi ku hänen luokseen tuotiin lapsia. Jeesuhan oli puhumasa kansalle ku opetuslapset huomasivat, että monet ihimiset alkoivat tuomaan lapsiaan Jeesuksen luo, että hän koskisi heihin.
Opetuslapset ärsyyntyivät lapsien tuomisesta ja alakovat moittimaan tuojia.
Ku Jeesus huomasi tämän hän närkästy, käänty optuslasten puoleen ja sano heille, että  äläkää estäkö heitä tulemasta. Sallikaa lasten tulla mun tykö.
Hän myös sanoi, että lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. Jeesus otti lapset syliinsä, pani kätensä heijän päälleen ja siunasi heitä.
Tällästä siunausperinnettä mekin saamme toteuttaa, ottaa lapset syliin ja siunata heitä.

Siunauksella on oma merkityksensä, vaikkei sitä aina osaiskaan käsittää eikä ymmärtää.
Siihen kätkeytyy jotakin sellaista minkä Jumalan Henki tekee ja vaikuttaa, ku me siunaamme jota kuta ihmistä. Toisen ihimisen siunaaminen, on hyvien asioiden pyytämistä hänen elämäänsä.

Kaamosaika on loppunu ja sen huomaa. Aurinko nimittäin pilikahtellee tuon tuosta piliviverhon takkaa. Vielä se ei jaksa kovin pitkään taivaalla näkyä, mutta mitä pitemmälle kevättä mennään sitä kauvemmin alakaa aurinko naamaansa näyttämmään.
Helemikuusahan ruukaa olla paukkupakkasia, saapa nähä. Nyt ainaki luppailevat reilun - 20 pakkasia tulevalle viikolle, vaan saattaahan se keli muuttua hyvinki lyhyesä ajasa.

Vaari luki aamulla Lapin Kansasta, että kakskytvuotta sitte oli ollu Lapisa ennätyspakkasia, jopa - 51,5 astetta. Autojen renkaat olivat jäätyneet niin, että  renkaat oli hieman kulumikkaat. Ja jos liijan kovalla vauhilla ajeli, saatto renkaat epänormaalin poukkoilevan ajon takia lähtiä vanteilta
irti.
Toivotaan, toivotaan että tuommosilta pakkasilta vältytään.

Mukavaa alakavaa viikkua!









torstai 10. tammikuuta 2019

Vanhustenhoitoa ihimettelen

Ei sitä oikeen voi lakata ihimettelemästä tätä yhteiskunnan touhua. Kovasti ollaan tekevinnään hyviä uusia muutoksia, mutta tojellisuuesa jotku asijat mennee entisä huonompaan suuntaan.
Vanahustenhoito, se on yks asija mitä oon ihimetelly ja kummastellu, ehkä senki takia ku työni vuoksi saan olla sivustaseuraaja miten tää systeemi pyörii.

Vanahusten hoitoahan on karkijasti jaettuna kahenlaista. Ensinnäki hoitokojit ja vanhainkojit, joisa vanahukset saa asua ympäri vuorokauven. He saavat ruuan ja hoidon sielä lähellä joten elämä siltä osin on turvattua. Vaikka viime aikoina on ollu palijo keskustelua just siitä, miten huonosti joisaki laitoksisa saatetaan vanahuksia hoitaa ja kohella, ovat ne tapaukset yksittäisiä juttuja, eikä niitten perusteella voija ajatella että joka paikasa ois jotakin ikävää. Hoitokodit on hyvä ja turvallinen asuinpaikka vanahukselle joka ei ennään pysty kotona asumaan.
Sitten on ne vanahukset jotka hoijetaan ja huollettaan heijän kotteihinsa.
Vanahuksen luona saattaa kotipalavelu käyvä kerran tai jopa kuus kertaa päiväsä. Käyntien määrähän riippuu täsin siitä millasesa kunnosa vanahus on, miten palijo tarvii apua ja hoitua.
Kotipalavelun hoitaja ei kovin kauvaa vanahuksen kans aikaansa kuluta, käväsee ja taas mennee.
Olin yks aamu siivoilemasa yhessä paikkaa, ku sinne sattu sammaan aikaan tulemaan aamun käynnille kotipalvelun hoitaja, kello tais olla puoli kymmenen jos oikeen muistan.
Kyssyin häneltä,että monesako paikkaa oot tälle aamua jo käyny, kerto käyneensä kahesa. Kerto myös sen, että yhessä paikkaa hällä mennee tavallisesti aikaa 10-15 minnuttia.
Hoitaja kyseli vanahukselta keitetäänkö kahavia ja puurua. Vanahukselle ei sinä aamuna tuntunu puuro maistuvan mutta kahavi kylläki. Saatuaan kahavinkeittimen ladatuksi hoitaja laitteli aamulääkkeet lääkemittaan ja asetti ne pöyvälle vanahuksen etteen.
Sillä aikaapa se kahaviki oli ehtiny valamistua ja siitä kaajettiin vanahukselle kupillinen.
Vanahus jäi juomaan kahaviansa hoitajan irrottaissa siniset muovipussisuojukset pois omien kenkiensä päältä, hän sanoi heipat vanahukselle, sano tulevansa taas toisella kertaa. Näkemiin.

Olihan se melekonen pikapyrähys minkä se hoitaja käväs, kymmenen minnuttia, ei juuri kauvempaa.
Jos vanahusten kohtaaminen on tällä tasolla, niin eipä oo kehumista, ei todellakkaan. Miten tämä, niin hyvä ja arvokas työ voitas kunnisa ja kaupungeisa saaha sellaseksi, että se ois mielekästä vanhukselle ja työntekijälle.
Mietin sitäki, että miltähän se mahtaa vanahuksesta tuntua ku kotona saattaa päivän aikana rampata viiski eri hoitajjaa.
Taitaapa se olla rahasta kiinni tämäki homma. Tai jos ei rahasta niin ainaki siitä mihin niitä rahoja käytettään. Vai mahtaskohan vanahusten hoitoki olla politiikkaa.
Jotaki muutosta siihen pitäs tulla.

Ja sitähän on  kuulemma tulevaisuuesa tulosa ropotit hoitajiksi.
Niinpä niin, mikäs sen helepompi homma ku ropotti jakamaan lääkkeet ja juttelemmaan mukavia.
Mitäs sitte ne ihimiset tekkee joilta ropotit vie työt??

 Jotenki tuntuu kummalliselta se, että vanahuksen pittää olla tosi tosi huonokuntoinen ennen kuin hänelle voijaan ajatella pääsyä hoitokottiin. Vois olettaa, että vanhus joka on vielä suhtkoht hyväkuntonen saattas tykätä asua hoitokojisa, sais hoitoa ja apua vähä ninku etukätteen, eikä vasta sitte ku ei ennään ite kykene mihinkään.
Jos vaikka siinä vaiheesa, ku vanhuksen luona käy kaks kertaa päiväsä kotiapu, voitas ajatella siirtymistä hoitokottiin, voispa olla monen vanhuksen kohalla hyvä juttu.

Yks vaihtoehtohan olis siinä, että rakennettas uusia, edullisesti asuttavia hoitokoteja jotta ois tillaa mihin vanahuksia voijaan sijottaa. Palakataan hoitajia sen verran palijo, ettei yhen tarvi juosta paikasta toiseen tuli persauksen alla.  Ajatuksena ainaki tuntuu ihan hyvältä... 




Kepparit

 Ollaan viettämäsä viikonloppua Helsingisä. Syy minkä takia juuri ny ollaan reissussa, on kaksosten synttärit. He täyttää kokonaiset kolome ...