lauantai 6. elokuuta 2022

Polttopuita liiteriin

 Kyllä on viikko ollu sään suhteen epävarmaa, satanu lähes joka päivä enemmän tai vähemmän. Meillä oli melekonen urakka polttopuitten kans. Vanaha liiteri oli kattua myöten täynnä pilokottavvaa tavaraa. 

Remontin alakuvaiheesa tuli purkujätettä, lankkuja, lautoja, hirsiä, kaikki poltettavaksi kelepaava kuskattiin vanahaan liiteriin.  Nyt oli aika pilkkua ja halakua ne ja siirtää uuteen liiteriin. 


Kaikki saatiin mahtumaan ja vielä jäi vähä tillaaki.  On siinä joksiki aikaa polttelemista. Vaari aiko tehä vielä oven niin sittepä on puut hyväsä suojaa satteelta ja tuulelta. 

Vaikka on satanu mahottomasti, nii  ilima on ollu mukavan lämmintä.  Saje tekkee kyllä hyvvää marijapensaille ja kasvimaalle.  Siitäpä on aikaa ku on omasta kasvimaasta saanu porkkanat kerätä. Viime vuonna ei laitettu muutaku sipulia, ny on porkkanaa, punajuurta, maa-artisokkaa, mukulaselleriä ja tietysti pottua.  Maalla on ihan mukava asua. 🙂


maanantai 25. heinäkuuta 2022

Liiteri


Ostettiin kesäkuulla heinälato josta tullee meille uus liiteri. Alotettiin kokouaminen puolen kuun maisa ja viime viikolla päästiin laittammaan kattua. 

Lavosa olleet kattopellit olivat senverta huonokuntoset, että päätettiin hankkia paremmat. Ihan uusia ei ostettu mutta saatiin kuiten ihan käyttämättömät pellit, kohtalaisen mukavaan hintaan. Pellit oli ollu ulukosalla joten nehän oli aika likaset, painepasurilla niistä sai puhtaat,

Lauvantaina tuli eka katon puolikas valamiiksi ja tännään laitettaan toinen puoli. Sittepä ei tarvi muutaku vaarin tekasta ovi ja laittaa paikalleen, niin meillä on tilava liiteri mihin mahtuu polttopuut, polokupyörät, ruohonleikkuri ja kaikki muut työkalut mitä pihahommisa tarvittaan.


Kaikki rakentaminen tarvii perustukset, liiterinki nurkkien alle kaivettiin kuopat joihin laitettiin kiviä jotta nurkat pyssyy palanssisa, eikä rakennus ala ajan saatosa  painua vinnoon.

Samon se on ihimisen elämänki kans, tarvii perustuksen jolle rakentaa ja hyvä on aikaajon tarkistaa jotta rakentaa oikiijalle perustukselle, ettei vain käy niin, että josaki vaiheesa nurkka nyrijähtää ja elämä ei ennää ookkaan palanssisa. 

Korinttolaiskirijeesä on hyvä neuvo;  Sillä muuta perustusta ei kukkaan voi panna kuin mikä pantu on. Ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku tälle perustukselle rakentaa, rakensipa kullasta, hopijasta, jalokivistä, puusta heinistä tai olijista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilimi se päivä joka tulesa ilimsetyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.1 Kor. 3:11-13

sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

Kukkaloistua

 Kevväällä kylyvin pioniunikon siemeniä melekosen määrän ja nynne kukkii. On yksinkertasia ja kerrottu kukkaia ja todella hienoja värisävyjä. 



Tosi vaalijoita hempeitä sävyjä, aniliininpunasia, kirkkaan punasia ja lilaa. Suurimmat nuput on lähes kananmunan kokoisia. 


Kevväällä ostetut ruusupensaatki kukkii. 


Kukkien kauneus on häikäsevvää, kuten koko luonnon ihanuus, se on ny parahimmillaan. Syvä kiitollisuus ja kunnioitus nousee Luojaa kohtaan, kaikesta siitä, mitä hyvvää ja ihanaa hän on meille luomansa luonnon kautta antanu. Sen lisäksi kaikki se ihanuus mitä emme voi nähä, vaan minkä voi hengessään ja sielussaan ellää ja tuntia, Jumalan rakkauven ja armon osallisuuven. Se on jokkaisen ulottuvilla ja saatavilla, tarvii vain aukasta syvämmensä hälle ja vastaanottaa se, mitä hän tarijuaa.



tiistai 5. heinäkuuta 2022

Maalin voima

 Viime viikolla ruvettiin laittammaan puojia kuntoon. 

Päätyakkunasa on ollu suojana kattopellin palanen, mut nyt siinä on ruutu.  Heti  on valamiimman näkönen. Valakosta maalia nurkkiin, niin johan tuli kivan näkönen. 

Vihon viimmen saatiin pikkuakkunatki laitettua paikalleen,  ne kyllä muutti ulukonäkyä huomattavasti.  Ovet maalasin Kartanon keltasella, sammaa maalia millä taloki on maalattu.  Saranoihin vetelin mattamustaa ruostesuojamaalia.  Maalin voima on käsittämätön, melkeen ku ois uus puoji tullu kartanolle. 

keskiviikko 8. kesäkuuta 2022

Taitaa olla kesä

 Pääskysestä ei päivääkään, niinhän se vanaha sanonta kuuluu, joten taitaa olla kesä. Sään suhteen voi kyllä vähä kysseenalastaa, onko kesä, ku lämpötilat on pysytelleet paremmin lus kymmenen asteen tietämisä. Hellettä saahaan vielä ootella, joskopa se kävis joku päivä kyläsä.

Viliposista päivistä huolimatta, akileijat on alakanu kukkimmaan. 

Syksyllä vaari istutti kolome uutta akileijaa talon päävysä olevaan kukkapenkkiin..

Vanahin ja korkein akileija on perinteinen tumman sininen/lilan värinen. Viime kesänä laiton tuen muoviputkesta sen ympärille, ku meinas kaatua rojahtaa pitkin penkkiä. 

Toiseksi korkein on jonku sortin punertava, vielä ei saa väristä selevää ku on niin nupullaan. 


Matalin kukkii jo komijasti. Korkeutta tällä kaunottarella on rapiat 35 senttiä. 


Yks uusista akileijoista on hittaampaa sorttia, ei vielä juurikaan nuppuja näkyvisä. Saattaa olla, että tämä kasvaa kaikista korkeimmaksi, saapa nähä. 

torstai 26. toukokuuta 2022

Takka

 Pari viikkua sitte, meille tuli muurari talloon. Päätettiin laittaa tuppaan takka, ku viime talavena polteltiin puita hellan pesäsä, niin tojettiin sen olevan ihan liijan pikkunen. Hellan päälle oli kasattuna muutama vuolukivi jotta ois enemmän lämpenevvää massaa, mutta eihän se semmonen yhistelmä oo läheskään niin hyvä ja tehokas, mitä kunnon takka. 

Muurari lähetti vaarille tarvikelistan jonka perusteella oli kätevä käyvä hommaamasa värkit. Tavaran toimittaja kuskas värkit kartanolle uluko-oven viereen, ei tarvinnu tiiiä kantaa pitkän matkan päästä. Vaari toimi apumiehenä ja sai "juosta" eestaas tiililäjän, leikkurin ja tuvan väliä. Siitäpä se alako takka nousemmaan.

Ammattimies on ammattimies, näki ettei tarvinnu muurarin miettiä mitä seuraavaksi piittää tehä, niinku hän se ihte ilimas, että "se tullee selekärangasta ku hommia on teheny yli kolokytvuotta .


Takan pittää antaa kuivua ainaki kuukausi, tai kaks sitte voi alakaa lämmittelleen pikkusilla tulilla. Talaveen mennesä saahaan laittaa pesällinen palamaan. Onpa se mukava istuskella iltahämärisä kiikkutuolisa ja kahtella liekkien leikkiä ja kuunnella tulen rätinää. Taijan hommata loimutuslankun, että saahaan kokkeilla miten loimulohen paistaminen onnistuu.

Maanantaina muurari kävi vetämäsä pintaan viimesen tasotteen ja ny se alakaa olla kuivunu. Pinta vaalennee mukavasti. Eka tulet ku on pesäsä pijetty, sitte voi pinnan maalata. Luonnonvalakonen saattas olla aika passeli sävy takkaan...

Polttopuita liiteriin

 Kyllä on viikko ollu sään suhteen epävarmaa, satanu lähes joka päivä enemmän tai vähemmän. Meillä oli melekonen urakka polttopuitten kans. ...