Crazylandia

 Lähettiinpä loman kunniaksi eilen viettämään  hurvittelu päivä, ajettiin Nivalaan. Kierrettiin paikalliset kirpparit, käytiin syömäsä ja sitte Crazylandiaan. Olihan se.... 

Komija on torni, vieresä ku se isoja katto kulumasta kohti huippua, tunti, että torni kaatuu päälle. 

Monenlaista ihimeellisyyttä oli nähtävillä. Jollaki on ollu ideoita ja aikaa värkätä.

Tämän ihmeellisen maailman löytää Nivalasta Maliskylältä. 

Samalla reissulla kierrettiin Nivalan kirpparit ja tehtiin hyviä löytöjä. Näinpä se yks lomapäivä meni tosi mukavasti.

Vielä on kessää jälijellä ja lommaaki. 🥰

Lipasto toinen osa

 No niin, ny se on putsattu ja maalattu. Ulukopinta saa jäähä vielä maalaamatta, ehtii myöhemmin jos alakaa tympäseen tuo puupinta. 

Vanahoisa huonekalluisa on oma " henkensä ", elämää nähäneitä ja kertosivat palijo jos niillä ois kertomisen taito. 

Päivän teksti päiväkirjasta;

Vasta kun viha ja pettymys Jumalaan ja ihmisiin on saanu purkautua, on mahollista löytää rakkaus. Sillo voi löytää Jumalan rakastavana Isänä. 

Taivaallinen Isä, auta, etten lukihte ihtiäni vihhaan ja pettymykseen ja samalla rakkauven ulukopuolelle. Anna mun löytää tie rakkauteen--- myös sun rakkautees. 

Lipasto

Vanahojen huonekalujen tuunaus on sitte mukavaa touhua. Keväällä saatii  lipasto jota rupesin laittelleen kuntoon, että saan viijä sen sisälle etteiseen.  Aattelin, joskopa se ois hyvä kenkäkaappina, ku entinen ei ennää pelitä. 

Lipaston väri oli väärä meijän huushollia ajatellen, joten maalinpoistoainetta pintaan ja vanaha maali pois. 

Laatikot oon jo hionu, niistä maali lähti heleposti. Vielä ei oo tietoa minkä värinen lipastosta tullee, no sen tiijän, ettei ainakaan valkonen. 

Maalinpoistoainetta jäi sen verran, että saan nuihin ovviin vielä laitettua. Siklillä krapsuttelen maalin pois ja sen jäläkeen pesen lipaston painepesurilla. Kuhan on kuivunu nii hiotaan pinta vaalijammaksi. Ehkäpä siihen mennesä on värin valintaki suoritettu.

 

Ookko muuten huomannu, että elämäsä tapahtuu ihan samanlaista mitä tuolle lipastolle. Joskus, ku Jumala haluaa muutosta aikaan meijän kohalla, niin Hän ottaa käsittelyynsä ja alakaa putsaamaan sielua ja mieltä jotta Hänen hyvä tahtoosa sais tapahtua. Eihän se hiominen mukavalta tunnu, mutta ilman sitä ei synny hyvvää jäkäliä. Jotaki uutta aina syntyy ku sydän puhistuu, rakkaus ja armo kirkastuu. 

Yllätys

 

Kyllä tuo oli aikamoinen yllätys, huippu hieno saunan ovi. Persoonallinen, ainutlaatunen, ohan niitä sanoja joilla tuota vois kuvvailla. Pitäsköhän pyytää, että maalais puojin ovviinki jonkulaiset maisemat? :)

Aina sillon tällön elämäsä tullee etteen yllätyksiä, joskus hyviä, joskus huonoja. Yks elämäni suurimmasta, ehkä tärkeimmästä yllätyksestä on kokemus Pyhän Hengen täyteyvestä. Olin ehtiny olla reilun viikon verran uskomasa, ku yhesä nuorten illasa Jumala täytti minut Pyhällä Hengellä, se tuli yllätyksenä. En osannu oottaa semmosta, enkä siitä asijasta tienny oikijastaan yhtikäs mittään. Olin vain kuullu, että uskovainen ihiminen voi saaha semmosen lahajan. 

Että mitenkö se oikeestaan tapahtu, no minäpä kerron.

Meitä oli koolla toistakymmentä nuorta. Illan aikana laulettiin ja juteltiin raamatun asijoista ja lopuksi rukkoiltiin yhesä. Rukkouksen aikana mun suusta alako tulla vieraita sanoja, outua, kummallista soperrusta, jota en voinu ymmärtää. Sitä vaan tuli ja tuli, vaikka kuinka yritin olla puhumatta ja lopettaa puhumisen. Kielillä puhumista kesti aikansa, ehkä kymmenen, viistoista minnuuttia ja sitte se loppu. Mulle tuli hieman pelottava olo ku en ymmärtäny mitä mulle tapahtuu, etenkin se, ku en saanu sitä puhumista loppumaan. Ku rukkous lakkas niin kysyn yhetä ystävältä, joka oli ollu kauemman aikaa uskosa ku mää, että mitä mulle tapahtu, mitä se oli? 

Hän kahto mua hymysä suin ja sano, Jumala täytti sut Pyhällä Hengellä. Ai jaa, sanon mää ja olin hieman hämilläni tapahtunneesta. Myöhemmin oon saanu kokia ja nähä, että Jumala toellaki on yllätysten Jumala. Hän voi muuttaa tilanteita ja muokata ihimisen sisintä niin, että Hänen hyvä tahtonsa pääsee tapahtummaan. Pyhän Hengen kaste on luvattu jokkaiselle uskovalle, sullekki.

Oo valamis yllätyksiin!

 

Vinttikamari 2

 Nyt on saatu vinttikamari kutakuinki valamiiksi, jokunen lista pittää vielä laittaa. 

Tapetti tilattiin netistä ja sepäs oliki vähä eri värinen miltä se näytti näytöllä. Kamarista tuli hieman sinisempi.

Toinen seinä paneloitiin, ku haluttiin kamariin puupintaa. Laattia uusittiin kokonaan, ekovillaa eeristeeksi ja lautalaattia päälle. 

Pönttöuunin väriä piti vähä miettiä. Ensin aatteltiin, että vois olla joku väri mitä tapetisa löytyy, mut ois ollu aika hailu. Niinpä päävyttiin siihen, että ihan rehti ja reilu kirkas väri joka saa erottua, se on sininen. 

Sängyt, pöytä ja tuoli paikalleen, niin sinneppä voi mennä nukkumaan. Pitänee käyvä testaamasa miten sielä nukuttaa. 

Oikein mukavaa juhannusta! 

Vinttikamari

 On ollu usijampi sajepäivä, sillohan on hyvä tehä sisähommia. Alotimma remppaamaan vinttikamaria niin saahan seki kunnostettua. 

Sillo ku muutimma tähän, laitomma seiniin  paperia että saatiin kamarista nukkumakeleponen. Eihä se mikkää kaunistus oo ollu, mutta toiminu hyvin lastenlasten  maalaus paikkana. Piirrokset jää nyt historiaan paneelin ja tapetin alle. 

Pikkunen pönttöuuni saa kans uuven maalin, väri on vielä epäselvä millanen tehhään.

Alakaa olla kamari kohta valamis. Takan maalaus vielä, listojen laitto ja akkunat paikalleen.  Kamarista tuli nätti, tiijä vaikka muutettas sinne kesäajaksi nukkuun. 

Nyt se lähti

 Parin viikon ajan oon suunnitellu talaviturkin tiputtamista, vaan aina on tullu mukamas joku este, että se on jääny tiputtamatta. Vaan nyt se lähti lauvantaina. 

Ja mikä parasta, turkki pääsi huuhtoutummaan meren aaltoihin, olihan se ihana tunne. Ku mentiin rannalle, ensin tuntu, että on kylymä ku tuuli aikalailla. Mutku käytiin saunasa ja mentiin uimaan niin eipä ollukkaan vilu. Piristävä reissu, sainpa houkuteltua ystävänki tiputtammaan turkkiisa, hällä ku oli vielä kahen vuojen kerros yllä. Kyllä kannatti, sano hän ku veestä nousi. 

Nautitaan kesästä ja ollaan kiitollisia siitä mitä meillä on, ei murehita niistä mitä ei oo.