torstai 30. marraskuuta 2017

Joulukuun myyjäiset häämöttää

Enhän mää malttanu olla ettenkö tekis usijampaa piparitalua. Viis tönyä kyhäsin kassaan, vielä käärittävä ne sellofaaniin ja sittepä ne on valamiit myyntipöyvälle.
Mukavaa näpertämistä se tämäki homma on etenki talojen kokuaminen. Aina vähä jännittää, että pyssyykö katto paikallaan vai valahtaako alas.
Pyssyyhän se ku malttaa oottaa, että pikeri kuivuu kunnolla ennenku alakaa muita juttuja talloon säätämmään.
Kaikki talot on gluteenittomia, jotta voipi syyä hekin jotka eivät siedä gluteenia.

Mukavaa viikonloppua!

tiistai 28. marraskuuta 2017

Myyjäisten aikaa

Eka myyjäiset oli ja meni. Väkeä liikku ihan mukavasti mutta jotenki jäi semmonen tunne, että myyjäisten ajankohta oli liijan aikanen. Ihimiset eivät oo vielä marraskuun puolella päässeet jouluostoshysteriaan. Semmostaki voi kuulemma olla.
Se on tunnetila misä ihimiselle tullee olo, että voi hyvänen aika sentään miten kerkijää osatmmaan ja laittammaan kaikki jouluksi. Mitä ihimettä lahajaksi sille ja tuolle.
Joulu on kerran vuojesa vaan, ei kannata ottaa siitä ressiä.

tiistai 21. marraskuuta 2017

Olkitähtiä ja piparitaloja

Loojan pohojalta löyty pussillinen olokia. Niistäpä väätelin tähtejä. Tähti on aika iso, sakarasta sakaraan 60 cm. Viime vuonna tein yhen ja se meni heti etten ehtiny viijä sitä ees myyntipöyvälle.
Piparitalojen aikakausi avattu. Viis talua näin ens alakuun.


torstai 16. marraskuuta 2017

Kepparien tehtailua

Kepparitehas on pyöriny reilun viikon ajan. Ny on pollet valamiit ja oottelevat olohuoneen nurkasa myyjäisiin pääsyä.
Reilu viikko on vielä aikaa myyjäisiin, monenlaista ehtii tekkeen ja touhuammaan.
Piparkakkutaloja vois tehä muutaman tai tekisköhän isoja olokitähtiä, niitä ku ei tavallisesti oo myyjäisisä näkyny myynnisä. Enköhän tuota jotaki keksi.

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Kakku

Omaa isää ei ennää ole jota juhlia, mutta lasteni isä on. Isänpäivänähän syyään teitysti kakkua. Vaarille vein kakkukahavit sänkyyn, en laulanu.
Kakun täytteeksi laiton suklaakreemiä, vaniljavanukasta ja karvijaismarijahillua.
Päällä sokerimassamarsipaaniverkko.

Onnea isät!

torstai 9. marraskuuta 2017

Meinaa olla kiirus

Mulla on menny aika niin nuitten lusikoitten kans, että meinaa plokin päivityksetki unohtua.
Vaan kohta se loppuu ku alakaa lusikkapussi olla tyhyjä.
Vaari aiko laittaa keittiön lusikkaloojaan munalukon ettei tyhyjene sekin looja.

Varasin joulumyyjäisiin myyntipöyvän kahteen eri paikkaan. Ekat myyjäiset on tämän kuun puolella ja toiset joulukuun alakupuolella.
Aattelin mennä nuitten korujeni kans sinne seisoskelleen pöyvän taa, jos vaikka joku innostus korun ostammaan.

Ei ehi pitempään kirijottaa, muutama sormus oottaa jyrsintää

Siu siu😃

torstai 2. marraskuuta 2017

Kaamostako?

Se on kuulemma ny alakanu, kaamos. Sen alakamisen ja olemasa olemisen huomaa siitä, ku ihimiset laittellee mitä erilaisempia lisävaloja sisälle ja ulos.
Eivät oo jouluvalot, sano joku, ku vahingosa tulin sanoneeni, että oot jo jouluvalotki laittanu palamaan.

Jotku saatta kärsiä kaamosmasennuksesta. Heitä ahistaa ympärillä oleva hämäryyys ja nopijasti tuleva pimeys.
Siihenki ovat keksinneet apua, kirkasvalohoito. Kirkas valo palamaan sinne misä suurimman ajan päivästään viettää. Valo kulukeuu silimien kautta päähän ja vaikuttaa piristävästi.
Varmaan on hyvä juttu tuoki.

Yks ilta ku oltiin vaarin kans menosa sänkyyn, vaari kahto kellua ja tuumas, mahtaakohan meihin kaamos vaikuttaa ku tähän aikaan ollaan jo sängysä. Kello oli vähä vaille kymmenen.
Mulle jäi kyllä pikkusen semmonen tunne, että eipä tainnu olla kaamoksen vaikutusta.

Kaamos kestää aikansa. Muutama kuukausi nii se on ohi . Ei oteta turhaa ressiä pimijästä. Sytytettään kynttilät, syyvään jäätelyä ja juuaan hyvät kahavit.











Kepparit

 Ollaan viettämäsä viikonloppua Helsingisä. Syy minkä takia juuri ny ollaan reissussa, on kaksosten synttärit. He täyttää kokonaiset kolome ...