Ompelutöitä

Ystävälle ompelin keittiön tuoleihin pehemusteet  ja samasta kankaasta patalappuja.
Kankaitten välliin laiton ohkasen vanun jonka tikkasin kiinni jotta päällisestä tulis riittävän tukeva.

Toisen parin tein kuvijollisen jotta saa välillä vaihtaa, jos alakaa  yksväriset tympäsemmään.
 Kuviollisen kankaan tikkasin kuvijon ääriviivoja myöten. 

Toivottavasti ovat mieluiset.

Yrittäjä vai palkansaaja? Kyllä mua niin harmittaa!

Oon hommannu ihte ihtelleni työtä muutamien vuosien ajan  ja hoitanu palakanmaksun laskutuspalaveluossuuskunnan kautta. Nyt sitte on tullu esille, että näin toimien multa mennee oikeus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

 Viimme aikoina on laskutuspalavelujen kautta ihtensä työllistäminen lissääntyny huomattavasti. Eikä mikkään ihime, ohan se niin heleppo tapa tehä töitä yrittäjämäisesti olematta yrittäjä, kuten laskutuspalavelujen sivvuilla mainostettaan.  Ei tarvi tehä muutaku rekisteröityä laskutuspalavelun käyttäjäksi ja alottaa työt. Homma on sillo ihan ok, ku töitä tekkee sivutoimisesti. Tilanne muuttuu melekosesti jos työt lissääntyy niin, että alakaa tekkeen hommia päätoimisesti laskutuspalavelun kautta. Työn lissääntyminen ku täsä tappauksesa vaikuttaa työttömyysturvaan.

Laskutuspalavelun kautta tehty työ ei nimittäin kerrytä työsäoloehtua, josta seuraa se, että työttömyyysturva heikkenee.  Jos henkilö tekkee yrittäjämäisesti, päätoimisesti töitä laskutuspalavelun kautta yli 18 kuukauven ajan, hän menettää kaikki siihen astiset oikeutensa työttömyysetuuksiin palakansaaja kassasa. Henkilölle ei sen jäläkeen oo mittään hyötyä palakansaajakassan jäsenyydestä, ihan turha on maksella jäsenmaksuja. Tätä asijaa ei moni ehkä tuu hoksanneeksi, eikä siitä kovin palijo oo ees tietua näkyvisä laskutuspalavelujen sivuilla. Yhen palavelun sivulta löyty maininta;  "ihan kaikissa tapauksissa työssäoloehto ei täyty". No sehän jää sitte henkilön ihtensä selevitettäväksi mahtaako omalla kohalla täyttyä tai ei.

Mikä täsä hommasa oikeen mättää? Miksi toiset tahot kattoo henkilön olevan palakansaaja ja toiset taas yrittäjän? Eihän sen näin tulis olla?

Laskutuspalavelu kahtoo henkilön olevan palakansaaja koska hänelle maksetaan palakkaa laskutuspalavelun toimiesa työnantajana tehtyjen työtuntien osalta. Laskutuspalavelu hoitaa myös kaikki työnantajan velevotteet.
Veroviranomaiset kahtoo henkilön olevan palakansaaja koska hänellä ei ole Y-tunnusta eikä hän maksa YEL-maksuja.
Mutta TE-keskus, se kahtoo henkilön olevan yrittäjä. TE-keskus arvioittee henkilön yrittäjyyen vasta siinä vaiheesa, ku henkilö hakkeutuu työnhakijaksi. Eli, vielä töitä tehessään ja miettiessään miten turvata työttömyytensä henkilö ei tiijä miten hänet tullaan arvioimaan.

Minäki kyssyin asiaa TE-keskuksesta ja selevitin tilanteeni juurta jaksain. Virkailija sano vastaukseksi, että ei he vielä voi sanua ootko yrittäjä vai palakansaaja. Se arvioijaan vasta sitte, ku tulet työttömäksi työnhakijaksi.

Neuvua siitä voinko hoitaa homman laskutuspalavelun kautta vai pitäskö alkaa maksaan YELliä en saanu vaikka kyssyin. He kuiten sitte joskus jäläkikätteen tekevät päätöksen, että olinko toiminu oikein, mutta eivät nyt kerro mikä olisi se oikein toimiminen, että voisin toimia oikein.

Onko tehtävä vain summanmutikasa päätös, että liittyy yrittäjäkassaan, jos sitte sattus arviionti osumaan oikijaan. Ellei osu, menettää taas kaiken.
Ei vaikuta reilulta peliltä.

Työllistämisestä ja työllistymisen tärkeyvestä kyllä issoon ääneen puhutaan. Arijen tojellisuus on turhan ussein se, että vaikka työllistää ihte ihtensä, maksaa veronsa ja hoitaa kaikki muutki sosiaalimaksut niiku pittää, niin sitte sanotaan, että tästä kaikesta korvauksena saat sen, että et voi ennää saaja ansiosijonnaista jos jäät työttömäksi. Näin se vaan on, kertovat virkailijat asijan puhheittensa rivien välisä laskutusosssuuskunnasa, työttömyyskassasa ja TE-keskuksesa. 

Mitenkäs jatkaa, täsäpä muutama vaihtoehto.

 A. Henkilö jatkaa työntekuaan laskutuspalavelun kautta ihan normaalisti, tiedostaen sen, että työttömyysturva ansiosidonnaisen korvauksen osalta lähtee, mut mitäs siitä. Eikö silti vielä pääse peruspäivärahalle?

B. Henkilö päättää alakaa yrittäjäksi. Sannoutuu irti laskutuspalavelusta. Alakaa maksammaan YEL-maksua joka on 25 % vuojen ansiotuloista sekä yrittäjäkassan jäsenmaksua joka on jotain 2,6 % luokkaa ansiotulosta.  Hoitaa ite kaikki paperihommat, laskutukset ym..ym..

C. Henkilö alakaa ettimään yhteistyökumppania jolle pääsis oikeisiin palakkatöihin.

D. Henkilö lopettaa työn teon ja jää ansiosidonnaiselle päivärahalle ku vielä sille pääsee.

Minkähän nuista valihtis? Pittääpä täsä miettiä.

Kävelylenkillä

Eilinen aamupäivä oli tosi hieno. Luonto niin kaunis syksyn väripuvussaan.

Mehtäaukion rinteesä kasvo pienen pieniä sieniä, mitähän lie ovat.

Sienien väritys on silimiinpistävä, erottuvat maasta tosi hyvin.

Pihapiirin kukkaloistoa. Pelakuu on kukkinu upeesti koko kesän ja on vieläki hehkuvan näkönen. On ollu hyvä, suojanen kasvupaikka mihin ei oo päässy rankkasaje kukkia piiskaamaan.

Iloa päivääsi!

Pyyheliinatelineen verho

Kirijonta on yks mukavimmista käsitöistä. Muutama kirijontatyö on ootellu kaapisa tekijäänsä, sain yhen valamiiksi.

Kangas on luonnonvalakosta, vahavaa puuvillaa. Heleppo oli alakaa kirijommaan, ku kuvijo oli valamiiksi painettu kankaalle. 

  Värien kans joutuu aina miettiin miten niitä yhistellee jotta  lopputulos ois kivan näkönen. 

Vuosien saatosa on tullu hamstrattua jokunen kerä ja vyyhti kirijontalankoja, nytpä niille oli käyttyä.

Mukavaa viikonloppua ja tervetulua uuvet lukijat !

Yllättävä kalasaalis

Tämä tarina on tosi. Tarina kertoo ystävämme Tapanin kalareissusta.
Tapani on innokas kalamies. Hän on kai kierrelly lähes kaikki pohojosen joet ja järvet kiskoen rantaan melekosen määrän  kaloja. Yks Tapanin mielenkiintosimmista kalastuskohteista on jäämeren kalarikkaat vuonot. Merikalastamisseen tarvii tietysti erilaiset välineet kuin järvikalastukseen.
Tapanilla ei oo ommaa merikalastukseen sopivaa virveliä, sellasen hankkiminen on suhteellisen tyyris juttu. Tapanin toive ja rukous on ollu, että jonakin päivänä hänellä ois mahollisuus semmonen hankkia.
Onneksi kaverit ovat olleet reiluja ja luvanneet lainata omia välineitään.

Tapani oli kavereittensa kans tänä kesänä kalastelemasa Altanvuonon syvillä kalavesillä. Hän heitti uistimen merreen ja hetken päästä hän huomas, että ny nappas. Innoissaan Tapani kelas siimaa ja sano kavereilleen, että ny tais tulla melekonen järkäle. Mitä lähemmäs pintaa saalis nousi, sitä innokkaammin oli kaveritki seuraamasa tilannetta.
Hieman siinä Tapanin hymy hyyty, ku huomas hinaavansa pintaan suurta merilevälauttaa. 
Onhan se kalamiehelle suuri pettymys, ku luulee saavansa sen meren suurimman vonkaleen ja koukusa roikkuukin vallan muuta.
No eihän siinä muu auttanu, ku irrotella uistin merilevästä ja yrittää heitellä uuvestaan paremmalla tuurilla. Uistinta irrottaessaan Tapani huomas, että levälautasa on kiinni toineki uistin.  Hänen irrottaisa sitä uistinta, joku kavereista hoksas, että uistimesta lähtee siimaa.

Tapani alako vetämään siimaa venneeseen ja sitähän riitti ja riitti, veen syvvyys ku siltä kohin oli seittemisenkymmentä metriä. Vihon viimmen siima alako loppumaan. Siimaa vetäessään Tapani tunsi, että jotaki painavaa on siimasa kiinni, mutta mitä. Sehän miehiä jännitti.
Tapani kisko siimaa innoissan ja kaikkien yllätykseksi veestä nousi tukevatekonen vapa ja kela.
Just sellanen väline  josta Tapani oli haaveillu ja unelmoinu. Kyllä ny oli miehen naamalla leviä hymy.

Tapani kerto, että virveli oli ihan uus, aivan ku pakasta vejetty. Siinä ei näkyny minkäänmoista merkkiä siitä, että se olis ajelehtinu meresä pitkiä aikoja. Olihan se melekonen johatus, että miehet sattu just siihen paikkaan kalastammaan, just siihen aikaan, ja että se merilevälautta oli oikijalla hollilla.

Taivaan Isä pittää huolta lapsistaan, kuten laulusa sanotaan.

Höyheniä

Onko sulle koskaan sattunu semmosta että höyhentyyny hajuaa?
No varmasti jokkainen tietää mikä sotku siitä tullee. Kakaranahan se oli tosi hauskaa, ku sai pelehtiä ja pyöriä höyhenten seasa. Ny kävi vähä toisenlainen haaveri.
Laiton tyynyn pesukonneeseen ja ku aukasin luukun niin höyhenet pölähti vastaan. Tyynyn kangas oli ratkennu toisesta päästä ja lähestulukoon kaikki höyhenet on pesukonneesa pitkin seiniä.

Mikä sotku, mikä sotku. Sitä täsä vaan mietin, että antasinkohan höyhenten kuivua konneesa ja imuroisin ne sitte vai oiskohan nuo helepompi kerätä kostijoina pois.

Elämäsä voi sattua ja tapahtua kaikenlaista, siksipä se onki niin mielenkiintosta.

Kukka-asetelmien tekua

Viikonlopulla tuli värkättyä muutama kukka-asetelma isän hautajaisiin.
Isä oli mehtämies vaikkei hän koskaan pyssyn kans mehtäsä kulukenu. Hän kuluki mehtäsä joko tekemäsä polttopuita tai poimimasa marijoja. Senpä takia kukkasetelmiinki halusin laittaa jotaki semmosta mikä toi luonnon ja mehtän lähelle.

Pihilajanmarijat sai seurakseen neilikkaa, syreenin oksia, vuorenkilipiä ja pientä krysanteemia.

Tarijoilupöyvän asetelmaan lisäsin vähä sinililaa freesiaa.

Kukkalaitteeksi tein koivu- ja pajurisuista sydämen, johon kiinnitin kolome isoa neilikkaa, nukkumaijan lehtiä, muutaman oksan pientä neilikkaa ja freesiaa.

Niin kaunis, lämmin ja aurinkoinen oli hetki tuo viimeinen,
ku iltapäivällä lauvantain arkun laskimme multihin maan.
Kukkaset kumpuas koristaa, ne kertoo ja viestittää,
olit meille rakas, sua kaivataan.