keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Pimijää

 Lokakuu on loppu suoralla ja vettä satelee melekosesti. Vähäset lumet mitä ehti sattaa on sulanu ja maa on mustana. Ja niin pimijää...

Ollaanko pimijäpiilua?

Tuon kysymyksen varmaan moni kakara kyssyy sillo ku tullee puhheeksi, että mitä tehtäs. Pimijäpiilosilla oleminen on kyllä ihan hauska leikki, ainaki siihen asti ku joku alakaa pelottelleen ja säikyttelleen toisia. Sittepä se ei ennään niin kivvaa ookkaan.

Pimijäsä tututki paikat alakaa näyttämmään ouvoilta ja pienetki äänet tuntuu kuuluvan isosti. Pimijästä voi tulla semmonen peikko, että se rupijaa häirihtemmään elämää ihan oikijasti.

Joskus kuulee sanottavan, että on se kyllä niin pimijää touhua. Mikä antaa syytä ajatella, että joku on tekemäsä jotaki semmosta mikä ei kestä päivän valua. Pimijän turvin tehhään palijo ikäviä asijoita. Pimmeys johattaa harhaan koska ei nää mihin on menosa.

Jotta näkkee kulukia tarvii valua. 

Jeesuski puhu pimijästä ja valosta, siitä miten tärkijä asia valo on. Monesti oon miettyny yhtä sanan kohtaa joka löytyy Luukkaan evankelijumista yhestoista luku jae kolokytäviis.

Kahto siis, ettei valo, joka sinusa on, oo pimmeyttä.

Siinäpä sitä miettimistä.


lauantai 17. lokakuuta 2020

Karpalosa

Ei tullu vielä lunta, joten aamupäivä meni suolla.

Pieni vesisaje ei haitannu poimimista, eikä kylymettyny sormetkaan ku laiton kertsikäsineet kätteen. Ainuastaan takin hiha kastu märijästä heinikosta mikä välillä tuntu inhottavalta jos hiha joutu vasten ihua, ku käsineen varsi oli valahtanu liijan alas. Nostamalla sen ylös ei märijästä hihasta tienny mittään.
Sajetakin virkaa hoiti iso muovisäkki johon tein kolome reikää, päälle ja käsille. Eihän se mitenkään muodikas ollu mutta empähän kastunu. 

Märijät marijat levitin pöyvälle. Saavat jonku aikaa kuivahtaa niin on mukavempi putsata.  Hyvä päivä tännään.

torstai 15. lokakuuta 2020

Kiitosmieli parempi ku nurina

Kraps, kraps, tänä aamuna sai raaputella auton tuulilasia puhtaaksi. Yöllä ollu sen verran pakasen puolella, että oli jäävyttäny lasin pinnan. Eihän se vielä kauhijan tiukkaa jäätä ollu, mutta krapsuttelemaan joutu siitä huolimatta. Empä muistanu kahtua oliko lämmitysroikka autosa vai onko viety varastoon. Sille nimittäin on kohta käyttyä.

Huomiselle ne on luvannu lumisajetta, vaan voihan se olla, että vielä lumen tulo ootattaa. Ei oo väliksi vaikkei sajakkaan, jäi nimittäin suolle niin hyvä karpalo paikka, että ne pitäs ehtiä käyvä poimimasa ennen lumen tulua. Lauvantaille oon suunnitellu karpaloreissua, mut senki näkkee vasta sitte lauvantani aamuna, tulleeko reissua vai ei.

Mulle on tullu semmonen tapa, että tykkään lukia raamatusta muutaman jakkeen tai kokonaisen luvun  aamukahavia juuesa. Viime viikolla luin apostolien tekoja, kulijin Paavalin matkasa hänen reissuillaan. Jotenki rohkastuu ja voimaantuu ku lukkee miehestä, joka ei hävenny eikä pelijänny julistaa evankeliumia. Vaikka monta kertaa hän joutu kokkeen voimakasta vastarintaa, häntä syytettiin kansan villihtijäksi.. Eihän kaikki tykänny Paavalin suorasta puhheesta, vaan oli niitä, jokka suuttu ja halus laittaa Paavalin hilijaseksi ja toimittaa hänet vankillaan.

Mites kävikään?

Vankilasaki ollessaan Paavali laulellee kiitoslauluja Jumalalle. Hänen kahaleensa irtuaa ja mies on vappaa. Miten semmosta ihimettä vois kukkaan käsittää, mut niin vaan kävi.Vanginvartija meinas tappaa ihteesä, ku huomas mitä oli tapahtunu. Onneksi Paavali ehti välliin ja huusi vartijalle, että elä hyvä mies ihtiäs tapa, täälä me kaikki ollaan tallella. 

Jeesus Kristus on sama eilen, tännään ja ijankaikkisesti, joten hänen voimaki on sama. Vaikijasa ja hankalasa tilanteesa on kiitosmielellä palijo suurempi teho ja vaikutus kuin nurkumielellä ja narinatuulella. Eikä se kiitosmieli synny siitä, että yrittämällä yrittää olla kiitollinen, vaan se syntyy siitä, että syvämmesä assuu rauha ja ilo.

lauantai 3. lokakuuta 2020

Karpaloita

 Yksi sielä, toinen täälä, 

kolomas sammaleen päällä.

Käytiin vaarin kans kahtelleen karpaloita ja löyvettiinki kolomisen litraa. Marijat oli aikalailla harvasa, parisa kohtaa oli kunnon rypäs mut muuten sai kerätä yhen sieltä ja toisen täältä. 
Karpalo on siitä hyvä marija, että niitä ei tarvi olla ku reilu desi niin saa jo sopan tehtyä. Maistuva ja aromikas, pikkunen määrä antaa palijo makua.
Karpalosa käynti on hyvvää hyötyliikuntaa, ei tarvi erikseen lähtiä lenkkeileen.


Kepparit

 Ollaan viettämäsä viikonloppua Helsingisä. Syy minkä takia juuri ny ollaan reissussa, on kaksosten synttärit. He täyttää kokonaiset kolome ...