Kiitosmieli parempi ku nurina

Kraps, kraps, tänä aamuna sai raaputella auton tuulilasia puhtaaksi. Yöllä ollu sen verran pakasen puolella, että oli jäävyttäny lasin pinnan. Eihän se vielä kauhijan tiukkaa jäätä ollu, mutta krapsuttelemaan joutu siitä huolimatta. Empä muistanu kahtua oliko lämmitysroikka autosa vai onko viety varastoon. Sille nimittäin on kohta käyttyä.

Huomiselle ne on luvannu lumisajetta, vaan voihan se olla, että vielä lumen tulo ootattaa. Ei oo väliksi vaikkei sajakkaan, jäi nimittäin suolle niin hyvä karpalo paikka, että ne pitäs ehtiä käyvä poimimasa ennen lumen tulua. Lauvantaille oon suunnitellu karpaloreissua, mut senki näkkee vasta sitte lauvantani aamuna, tulleeko reissua vai ei.

Mulle on tullu semmonen tapa, että tykkään lukia raamatusta muutaman jakkeen tai kokonaisen luvun  aamukahavia juuesa. Viime viikolla luin apostolien tekoja, kulijin Paavalin matkasa hänen reissuillaan. Jotenki rohkastuu ja voimaantuu ku lukkee miehestä, joka ei hävenny eikä pelijänny julistaa evankeliumia. Vaikka monta kertaa hän joutu kokkeen voimakasta vastarintaa, häntä syytettiin kansan villihtijäksi.. Eihän kaikki tykänny Paavalin suorasta puhheesta, vaan oli niitä, jokka suuttu ja halus laittaa Paavalin hilijaseksi ja toimittaa hänet vankillaan.

Mites kävikään?

Vankilasaki ollessaan Paavali laulellee kiitoslauluja Jumalalle. Hänen kahaleensa irtuaa ja mies on vappaa. Miten semmosta ihimettä vois kukkaan käsittää, mut niin vaan kävi.Vanginvartija meinas tappaa ihteesä, ku huomas mitä oli tapahtunu. Onneksi Paavali ehti välliin ja huusi vartijalle, että elä hyvä mies ihtiäs tapa, täälä me kaikki ollaan tallella. 

Jeesus Kristus on sama eilen, tännään ja ijankaikkisesti, joten hänen voimaki on sama. Vaikijasa ja hankalasa tilanteesa on kiitosmielellä palijo suurempi teho ja vaikutus kuin nurkumielellä ja narinatuulella. Eikä se kiitosmieli synny siitä, että yrittämällä yrittää olla kiitollinen, vaan se syntyy siitä, että syvämmesä assuu rauha ja ilo.