Hän ohi ei kulije, ei kettään hylykää hän.
Jo pimmeyven halaki hän löytää itkevän.
Ei syytä hän, ei soimaa. Hän kohtaa särkyneen,
ja parantava rauha käy köyhään syvämmeen.
( Anna-Mari Kaskinen )
Pysähyppä hetkeksi ja lue tuo teksti uuvestaan. Löyväkkö siitä ihtes? Välillähän elämä saattaa olla kuin pimijäsä tunnelisa kulukemista. Valua ei oikeen näy ja tuntuu, että kaikki katuu päälle. Älä huoli, Hän on sielä pimmeyvenki keskellä.
Sillo, ku ommaatuntua painaa syyllisyys ja epäonnistuminen, istuu näkymätön syyttäjä olokapäällä ja muistuttaa niistä asijoista. Se ottaa kiinni sanotuista sanoista, kaunan kantamisesta, tai vääristä teoista ja kuiskaa; tästä et seleviä. Oot niin surkia ja kaikki muutki tietää sen. Syyttäjä ei lievitä oloa, vaan jättää siihen syyllisyyteen, koska sen avulla se saa pijettyä otteessaan.
Älä huoli; Hän on siellä. Jeesus kärsi kaikki ne kivut ja ahistukset millä ikinä syyttäjä syyttää. Hän tietää ja tuntee ne, siksi hän tahtoo auttaa. Jeesus ei syytä ja sano; tästä et seleviä. Ei, vaan hän kohtaa ahistunneen, särkyneen ja antaa parantavan rauhansa. Rauhan, josta sanotaan, että se on kaikkea ymmärrystä ylempi ja on varjeleva syvämmen Jeesuksesa.
Köyhästä syvämmestä tullee rikas, ku saa omistaa kalleimman aarteen mitä mailmasa voi omistaa, sielun pelastuksen, rauhan Jumalan kans.
