keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Petetty mies

 Luottamus on yks peruspilari ihimissuhteisa, se jos horijahtaa niin johan on vaikia saaha pilarin kannakkeet asetettua uuvestaan kohilleen. Petetyksi tuleminen nostattaa tunteitten aallokon ja taatusti vie aikansa, että niistä selevijää ja saapi sisikuntansa jotensakki palanssiin.  Ihan arkipäivän elämäsä sanonut ja annetut lupaukset jokka jääpi täyttämättä ovat pikkuruisia siemeniä, joista ajan olloon saattaa alakaa kasvaa rehottammaan semmonen rönsykasvi jonka kitkeminen on työlästä hommaa. 

Eikähän sitä aina ees huomaa eikä tajua, että tekkee elämässään semmosia valintoja joitten seuraukset johtaa siihen, että tullee petetyksi. Muisteleppa vaikka Simssonia,  raamatun tunnetuin rastatukka jonka voiman salasuus oli pitkäsä tukasa.  Simsson oli lähes voittamaton taiteluisa joita filistealaiset ja israelilaiset kävivät keskennään. Mutta sitte tapahtu jotaki Simssonille, hän ihastu ja rakastu Delilaan ja rakastunu mies ei osannu olla varuillaan. Filistealaisten suunnitelmana oli saaha Simssoni voimattomaksi ja sen toteuttamiseksi tarvittiin tuo Simssonin rakastama nainen. Delila alako kinuammaan ja vaatimmaan mieheltään vastausta siihen, että mikä on hänen voimansa sallaisuus. Monta kertaa sai  Delila kinuta ja pyyvellä, tehä juttuja jokka olis vieny voiman, mutta mikkään niistä ei tuottanu tulosta. 

Raja se tuli Simssoninki kärsivällisyyteen. Delilan jatkuva kinuaminen ja ahistaminen alako ottaa miehen hermoon, sanotaan, että hän kiusaantu kuollakseen. Viimmein hän kerto voimansa sallaisuuven ja Delila huomas että ny mies puhu totta. Vaimo nukkutti miehensä polovilleen ja ku uni oli sikijää, alako tukan leikkuu. Voi, voi, eipä tienny Simsson päänsä poloville laskiesa miltä mies näyttää, ku päänsä poloviltaan nostaa. 

Filistealaisten hyökätesä Simssonin kimppuun, hänellä ei ollu mittään mahollisuutta pelastua. Hänet vangittiin, häneltä puhkastiin silimät ja hänestä tuli vankilan jauhaja. Päivästä toiseen  mies sai kiertää kehhää kahaleet kintusa, siinä ehti varmaan miettimmään mennyttä ja tulevaa. Yhen asijan filistealaiset unohti tyystin, tukan. Vankilasa ollesa Simssonin tukka kasvo, kellään ei käyny mielen vieresäkkään, että siitä vois olla jotaki seuraamuksia.  Sitte tuli se päivä, ku Simssoni hajettiin viihyttämmään kansaa. Hän pyysi päästä noijaamaan rakennusta kannattelevien pilarein viereen. Siinä seisoessaan, hän kiersi kätensä pilareitten ympäri, huusi Herraa ja pyysi vielä tämän kerran voimaa, että hän  saisi kostettua filistealaisille yhellä kertaa molemmat silimänsä. Pilarit sortu ja siihen päätty petetyn miehen elämä.

Elämäsä tullee etteen asijoita ja tilanteita jokka haastaa, kiusaa ja ahistaa vieden meitä valinnan paikalle. Ja mikä inhottavinta, monesti ne näyttää niin mukavilta, vaarattomilta, mittään tekemättömiltä, että eikai nuista mittään haittaa taija olla. Mutta muistappa mitä vanaha sanonta sannoo, " jos annat pirulle pikkusormen niin se vie koko käjen." 


 

perjantai 15. huhtikuuta 2022

Kasvu etenee

 Jokunen viikko sitte kylyvetyt siemenet on lähteny kohtuullisen hyvin kasvuun. Ihan kaikki ei oo itäneet mutta suurin osa. 

Paprikat kukkii ja pikku tomateisa on hyvän kokoset raakelit. 

Japanin persiljaa, akileijan alkuja, krassia, kaalen taimet ihan pienen pienellä alulla. 


Sienen sekotus jossa usijammanlaista yks- ja monivuotista kukkaa. Mielenkiintosta nähä mitä näistä tullee ja saapiko niitä koulittua erikseen, erottaako taimia toisistaan ku ovat vielä täsä vaiheesa perin samannäköisiä. 


Oikein mukavaa pääsiäistä. 

torstai 7. huhtikuuta 2022

Kilpajuoksu

 Yhtenä päivänä, ku olin kutomasa sukkaa niin nousi ajatuksiin vanaha lasten satu jäniksestä ja kilipikonnasta. Ehkäpä ajatukset laitto liikkeelle akkunasta näkyvät jäniksen jälijet, joita on palijo, ristiin, rastiin juostuna hangen päällä. Jänis on kiertäny kirsikkapuulta omenapuille ja takasi. Näyttää kuiten siltä, etteioo päässy testaamaan purukalustuaan runkoihin, kiitos hyvän verkko suojauksen. 

Niin se satu. Sehän on ihan opettavainen tarina siitä, ettei pijä luulla ihtestään liikoja. Tarina mennee näin pikaversiona kerrottuna. Jänis ja kilipokonna ottivat mittaa toisistaan juoksemalla kilipaa. Mehtän väki kahteli sopivan reitin joustavaksi ja osallistujat valamistuvat lähtöasemiin. Jänis tietysti piti meteliä omasta ketteryyestään ja noppeuestaan, olettaen kisan olevan heleppo homma, voitto kotia periaatteella. No, eipä siinä kilipikonnalla ollu sanomista, ku tiesi oman hittautensa, siitä huolimatta se lähti päättäväisesti matkaan. 

Heti alakuunsa jänis pinkoi ohi ja kiiti menojaan, kilipikonnan hissutellesa peräsä. Jänis oli ehtiny jo maalisuoralle ku se pättiki jäähä ottelleen kilpikonnaa ja sitte viime hetkellä ponkasta maaliin. Jänis kellahti makkoileen heinikkoon ja ku aikaa kulu eikä kilipikonnaa näkyny, jänis nukahti. Sillä aikaa kilipikonna taivalsi matkaansa tasasen tappavalla tahilla. Mutta tulipa sitte seki hetki, että se kaikesa hilijasuuvesa ohitti nukkuvan jäniksen. Jänis heräs siihen, ku kilipikonna oli juuri ja juuri ylittämäsä maaliviivan. Jänis otti nopeimman spurtin mitä ikinä se koivistaan sai irti, mutta se ei riittäny, jänis jäi toiseksi. Pääasia kuitenki , että molemmat tuli maaliin, perille saakka.

 Meitäki kehotettaan olemaan kestäviä kulukijoita taivastiellä. Ei kahtua taaksepäin vaan kahtua etteenpäin, uskomme alakajaan ja täyttäjään. 

Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa. Ilm. 2:7

Joka voittaa, se näin puetaan valkeisiin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä. Ilm. 3:6



Kalliolle kukkulalle

 Aamulla tuli kaivuri kartanolle. Suunnitelmana oli laajentaa kallio pinta-allaa mahdollisimman palijo tielle päin. Muistan ku olin kakara, ...