perjantai 27. helmikuuta 2015

Pientä leipomusta

Eilen hain pakasteesta marijoja sullaamaan. Pakastinta penkoesa löyty yks paketti piparkakkutaikinnaa, en oo muistanukkaan että sitä olis jääny.
Otinpa sen sullaamaan ja töitten jäläkeen tekasin vähä erilaisen juustokakun.
Kaulin piparitaikinasta pohojan kakulle. Päälle tuli reilu kerros juustomössöö joka koostu seuraavaista aineksista. Pussillinen juustoraastetta, 3 kananmunnaa, 1 dl persikka-passionjukurttia, ripaus paprikajauhetta ja vajaa puoli teelusikkaa chilijauhetta. Paiston 180 asteesa n. 40 minsaa.
Hauska makuelämys.
Lopun taikinan leivon pikku sydämiksi. Näitä en viittiny alakaa koristelleen ku ei oo joulu. :)

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Diskovalot

 Tervetuloa Sirkkis ja Ritva lukijoitten joukkoon.


Jopas jotaki. Meille oli ilimaantunu diskovalot. Ennään puuttuu vain diskomusa. :) :)
Hämmästyttävää miten värivalot vaikuttaa ja muuttaa malijakoitten värejä.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Kirjokuvio sukat heleposti

Kahella langalla syntyy tosi heleppo pystyraita kuvio. Silumukat tehhään vuorotellen ruskija, sininen, ruskija , sininen, kierros loppuun. Näin tehhään kuus kerrosta. Seuraava kierros tehhään vaihtamalla värien paikat, ruskijan päälle tullee sininen ja sinisen päälle ruskija. Siinäpä se oliki. Toistettaan näitä kerroksia niin monta kertaa, että varret on halutun mittaset. Kantapään jäläkeen kuvio jatkuu kärkikavennukseen saakka.

Se on  muutes taas maanantai. Tästäpä ne viikon touhut taas alakaa.
Mukavaa maanantaita!


perjantai 20. helmikuuta 2015

Elämä on oppimista

Opi kohtamaan hiljaisuus itsessäsi ja tietämään,
että kaikella on tarkoituksensa tässä
elämässä. Ei ole erehdyksiä, ei sattumaa,
vaan kaikki tapahtunut on siunausta,
josta meidän tulee oppia.

- Elisabeth Kübler-Ross-

Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Taikataikinan kokkeilua

Jostaki, mistä lie tuli ajatus päähän kokkeilla tehä taikataikinasta koristeita, jospa niitä vois vaikka käyttää korteisa.
Tein pienen annoksen taikinaa kokkeilua varten. Laiton yhen desin jauhoja, puoli desiä suolaa ja saman verran vettä, lorahus ölijyä. Sekotettaan ja vaivataan hyvin.
Ihimeen hyvin onnistu kukkien teko, vaikka suolarakkeet hieman tuntu muotin reunojen alla ku sillä paineli.
 Leivnpaperin päälle nostelin koristeet kuivummaan. Pijin peltejä vajaan tunnin ajan 60 asteisesa uunisa, jotta kuivuminen pääsi hyvvään vauhtiin. Tänä aamuna ne oli hyvin kuivuneet ja niitä pysty maalaamaan.

Tein kortin servetistä. Varmuuen vuoksi liimasin kukat kiinni erikeeperillä, sen luulis pitävän. Eihän kukat palijo paina mut pikkusen enemmän kuitenkin ku pelekkä pahavi- paperi- tai kangaskukka.
Taijanpa joskus maalailla loputkin kukkaset ja sydämet, kyllä niille käyttyä löytyy.

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Ystävänpäivä / naistenpäivä

Eilen aamulla klo 8 reikä reikä tuli Anneli hakemaan ja niin sitä lähettiin ajelemmaan kohti Sasselin kyllää. Lähtiesä meijän mittari näytti -8, puolesa välin matkaa auton mittari näytti -21 ja ku päästiiin perille oli mittari lukemat talon pihan mittarisa -26. Kirijästä pakkasesta huolimatta naisia kokoontu paikalle parikymmentä.
Talon seinällä oli ihana taulu, sopiva just meijän kokoontumista ajatellan, olihan ystävänpäivä.
 Toisten juuesa tervetulokahaveja mää virittelin kitaran ja kahtelin laulut valamiiksi. Talon emäntä oli tekassu gluteenittoman omenapiirakan ja kermavaaholla kuorrutetun kookoskääretortun jotta minäki pystyin syömään. Iltapäivällä saatiin vielä syyvä vallan mainion makusta lihakeittua.
Päivän aikana laulettiin, kuunneltiin muutama puhe, keskusteltiin esille tulleista aiheista ja tietysti rukkoiltiin yhesä toistemme puolesta.
Tosi mielenkiintosta oli kuunnella, ku naiset kertoivat millasia kokemuksia heillä itekenelläkin on ollut elämässään. Miten he ovat saaneet apua Jumalalta ja kokeneet Pyhän Hengen vaikutusta.
Anni Paadarin elämäsä on ollut monenlaisia tilanteita joisa hän on saanu kokia hengen johatusta ja apua.
Täsä yks pieni tarina niistä monista.

       
Nopijasti meni aika. Ehti tulla jo pimijä ennenku me Annelin kans istumma taas autosa, auton nokka kohti kotia.
        Oli mukava reissu.
Kiitos Anneli ku pyysit mua mukkaan, lähen toistekki.                                                                                                                                                       

perjantai 13. helmikuuta 2015

Perijantai illan näperrys

 Töitten jäläkeen innostuin näpertään korttia.

 Iltasella pläräsin laulukirijoja ja reenasin muutamia lauluja huomista vasten. Aamulla lähen Annelin kans ajelemmaan kohti Pyssykyllää. Sielä on kokoontuminen naistenpäivän merkeisä ja me ollaan niinku vierailevia tähtiä. :)  Sattu mukavasti naistenpäivä ystävänpäivälle.

Mukavaa ystävänpäivää !




keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Toivottomuudesta toivoon

 Nicky Cruz, on mies jonka elämäsä on tapahtunu tojellinen vallankumous. Nicky syntyi ei toivottuna lapsena. Hänen lapsuutensa oli karmea ja hän joutui lähtemään pois kotoaan pienenä, äidin vihan saattelemana. Hänen tiensä johattui New Yorkin pimeille kujille, asfalttiviidakkoon misä hän littyi jengiin. Ajan myötä hänestä tuli pelätyimmän jengin johtaja.
Lapsuuesa kylvetty viha, jota mies kantoi sisällään johti Nickyn elämää kohti tuhoa. Hänelle sanottiin, että olet toivoton, ja sinussa on jotain mitä ei voi käsittää. Kukaan ei voi sua auttaa. Kukaan ei pääse sinun sisälle.
Näin ihimiset näkivät Nickyn, mutta oli joku joka näki asiat toisin.

Kaupunkiin ilmaantui saarnamies jonka vaikutus oli merkittävä Nickyn elämälle. Alkoi mielenkintoinen tapahtumasarja, jonka kautta Nickyn elämälle löytyi uusi, toisenlainen suunta.
Nicky kulkee nyt puhumasa eri puolilla maailmaa, siitä miten hänen elämänsä muuttui. Vieläki kaiken muisteleminen tuottaa hänelle suurta kipua vaikka tapahtuneista asijoista on  kulunut vuosikymmeniä.

Videon alusa on pätkä räppiä jonka voi hypätä yli ellei tykkää. Ite katoin sen, mut empä saanu kaikesta ihan selevää.Video löytyy tästä linkistä:

 Nicky Cruz Helsingin Saalemilla 17.5.2014 - UskoTV

Nickyn tarinaa voi lukia kirijoista "Juokse poika juokse" sekä "Risti ja Linkkuveitsi". "Risti ja Linkkuveitsi" on tehty myös elokuvaksi. Se kannattaa kahtua jos sen jostaki löytää.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Pikkutytön nyörisukat

 Niin se on taas uus viikko alakanu. Mielenkiintosta nähä mitä tuonee tullessaan.
Ilokseni oon huomannu, että uusia lukijoita on ilimaantunu listalle. Varmaan en oo kaikkia erikseen muistanu tervetulleeksi toivotella, joten TERVETULUA vaan kaikille.

Pitsin nypläyksen lomasa valamistu pikkutytölle nyörisukat. Pikkusen oli hakusesa miten palijo tarttis laittaa silimukoita puikolle, aikuisten sukkia ku tein niin laitoin 100 silimukkaa. Näihin laiton 80 silimukkaa ja neuloin pienemmillä puikoilla, tuli vähä tiukempi neulos. Mittailin sukan kokua laittamalla sukan ommaan kätteeni. Eipä taija lilkan kintut olla juuri mun käsivartta vahavemmat, pitäs olla passelin kokoset.
 Nyörillä on heleppo kiristää tai löysätä leveyttä jotta sukat saa pysymään paikallaan.
Mukavaa viikkoo sulle!

lauantai 7. helmikuuta 2015

Ulos kaapista

Kun kirvesmiehen poika ja kirvesmiehen tyttö asuvat saman katon alla, nii tee-se-ihte meininki on välillä haasteellisen inspiroivaa. Tämän viikon rojektina oli pikkukamari, sinne piti saaha lissää tillaa.
Kamarisa on ollu ihan tavallinen runkopatjasänky ja ny se piti saaha pois laattialta tillaa viemästä. Ensin ajateltiin luopua sängystä kokonaan, mutta siitä ajatuksesta luovuttiin. Sänkyä tarvii aina sillo ku tullee yövieraita.
 Päätettiin rakentaa kaappi ja nostaa sänky seinälle.
Yhesä tekeminen on mahottoman mukavaa. Työn jako oli ihan selevä. Kokki mietti ja ajatteli erilaisia malleja. Hän kävi pari viikkoa sitten ostamasa levyt, saranat, liimat ym. mitä rojektisa tarvitaan. Viimein hän löyti aikaa sieltä täältä ja aina muitten hommien välisä mittas, sahas, poras, ruuvas, lakasi ja imuroitti.
Mää hoitelin pomon ja makutuomarin virkaa.
Sängyn pohoja on kaapin etupuoli, ja siihen pohojaan tehtin kolome pientä hyllyä.

 Siinä se on ulos kaapista otettuna. Sängyn kaapin puoleisesa pääsä on saranat joitten varasa sänky kääntyy kotalaisen helposti alas. Pienet hyllyt jää täsä vaiheesa sängyn alle, joten ne on hyvä muistaa tyhyjentää ennen kaapin aukasua.
Kaapin etteen tuli hyvä tila työpöyvälle. Pöytä on kasattu kahesta ikean laatikostosta, pöytälevy on irtonainen jotta se on heleppo nostaa seinää vasten sillo ku sänkyä tarvitaan. Laatikostoja on heleppo liikutella, niisä on rullat alla.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Cerafit pannu

Ostos - TV:sä on pyöriny mainos Cerafit paistinpannusta. Mainoksesa ne kehhuu pannun erinomaisuutta ettei sen pintaan tartu mikkään ja se paistaa hyvin ja tasasesti. Pikkusen herätti epäluuloa ku heittävät pannulle rautanauloja eikä jäis naarmun naarmua pannun pintaan.

Valurautasta paistinpannua ei voita mikkään. Siinä uskosa minäki olin siihen asti kunnes kokki toi Cerafitin jonka oli löytäny kirpparilta. Käyttämätön, ei naarmun naarmua ja vielä kullatun värinen.
Täytyy myöntää, Cerafit yllätti. Pinta tosijaan puhistuu pyyhkäsemällä. Yhen kerran piti puhistaa veellä ku paistoin broikkusuikaleita joisa oli mukana sitä ällöä marinaatilientä. Liemi takertu pannun pintaan kiinni eikä irronnu talouspaperilla pyyhkästen. Laiton pannuun vettä, pyörähytin kerran pari ja huutelin, hyvin irtos.
Pannuun ei tarvis paistaisa käyttää voita tai ölijyä, mut mää käytän se vaikuttaa makkuun.
En vois kuvitellakkaan paistavani muikkuja iliman voita.
Eilen paiston pannulla lättyjä. Kokkeilin iliman voita ja voin kans. Lätty irtos paremmin ku olin laittanu voita.
Maistellessani lättyjä mietin voiko pannu vaikuttaa lätyn makkuun. Tulin siihen tulokseen, että kyllä se vähä vaikuttaa. Valurautasella paistaa parempia lättyjä.

Cerafitin etuja on  pannun keveys ja heleppo puhistaminen. Sitä en oo vielä testattu kestääkö pinta rautanauloja tai metallista paistinlastaa. Eppäillyttää, en taija kokkeilla jos sattuu tulemaan naarmuja, pannuhan on sitte entinen.
Tämmösiä keraamisella pinnotteella olevia paistinpannuja on markkinoilla monenlaisia ja hinta sen mukanen. Huippu hyvistä tietysti pyytävät ylihintaa, mut sehän on yleinen käytäntö bisneksesä.
Pannun pohojan pinta ja paksuus vaikuttaa suurelta osin lopputulokseen. Mitä ohkasempi pohoja, sitä helepommin kai pihivit kärähtää. Tai jos kuumentaa pannun liijan äkkiä liijan kuumaksi pannun pohoja saattaa vääntyä. Ainaki teflonpannulle kävi niin.
Mut olipa niin tai näin, Cerafitilla on ihan hyvä paistaa.
Valurautasesta pannusta en  kuitenkaan luovu. Oletan että se kestää kuitenkin vuosien saatosa pitemmän aikaa mitä Cerafit. Valurautasen pinta kestää ja paranee vaan jos muistaa sillon tällön rasvapolttaa sen.
Aika näyttää miten käynee.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Katkase liittymä

Monesti oon miettyny ja tuumaillu semmosta asijaa, miten joku pieni näköhavainto, tuoksu tai ääni saattaa heti synnyttää tietynlaisia mielleyhtymiä, kulijettaa ja siirtää ajatukset vallan toiseen asijayhteyteen.
Täsä yks päivä osu silimiin muistitaulusta sanat, katkase liittymä.
Ihte oon sen siihen kirijottanu muistutukseksi kokille jotta muistas soittaa operaattorille ja katkasta turhanpäiväsen puhelinliittymän. Enpä oo kysy joko on muistanu sen tehä.

Nuita paria sannaa ajatellesa siirty ajatukset ihan toiseen asijaan, nimittään siihen, miten me uskovina jouvutaan kaiken aikaa elämässämme olemaan sielunvihollisen, kadotusoperaattorin, ammusten kohtena.
Kaiken aikaa se laukoo kutejaan meitä koti mitä erilaisemmilla keinoilla, joskus mitättömänki näkösillä panoksilla. Perin taitava se on siinä hommassaan. Se ossaa piilottaa omat juonensa ja hankkeensa niin taitavasti lähes oikeilta ja hyödyllisiltä näyttäviin juttuihin, että joskus on lähes mahotonta tajuta ja huomata, että mua on kusetettu.

No mites liittymän katkaseminen tähän liittyy, tai tämä siihen?
Mietitäämpä yhesä.
Niin kauvan, ku kokki ei ota puhelinta kätteensä ja soita operaattorille, mittään ei tapahu. Liittymä on voimasa, siitä tullee lasku, soitti tai oli soittamatta. Vasta sitte liittymän voimasa olo lakkaa, ku operaattorille ilimottaa, että ny on asijat sillä mallilla, että tämän liittymän saapi katkasta. Tätä liittymää ei tarvita, tää on turhanpäivänen.

Olkaa raittiit, valkovaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri kuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä. 1.Piet. 5:8


Lepposaa sunnuntaita sulle!

Kaikki hyvin

 Vaarin hartauskirijotus Majakka lehteen. ”Minne poikani meni, sinne minäkin tahdon mennä.” Näin anoppini Eeva kertoi ajatelleensa pienen po...