Hirsitalo remppaa, aitan kunnostusta

Aitta on vuosien varrella päässy ränsistymmään ja painunu vinnoon, vaan eiköhän tuosta vielä käyttökeleponen saaha ku vähä  viksataan.

Aitan seinää on koristanu joskus komijat puurattaat. Nuitapa ei ennään kannata alakaa kunnostammaan ovat niin lahot.

Aina sitä sen verran pittää ehtiä taukua pitämään, että voi istahtaa kurkihirrelle ottammaan kuvia. Kuvahan kertoo enemmän ku tuhat sannaa. 

 Vaari on laittanu aitan seinään tuet jotta hirret pyssyy kasasa ku seinää nostetaan. Nostorauvat on oiva keksintö, iliman niitä homma ois ollu aika hankalaa.

 Eipä tainnu aitasa olla muita hirisä ku oven alla oleva joka piti uusia. Liekkö tuo vanaha hirsi ollu niin laho että meni poikki irti kiskottaisa.
Vaarihan sen tietäs kertua.

Aitan altaki löytyy yhtä jos toista.
Pilikkumi on kaiketi vanahaa arabiaa, harmi vaan ku siitä on joku vieny pohojan. Mitähän teriä nuo rauvat mahtannee olla.

Aitan nurkkakiven vierestä löyty kalijapullo. Aukasematon kruunukorkki on läppeensä ruostunu. Pienen rapsuttelun ja puhistuksen jäläkeen siitä hämärästi näkkyy teksti Sandels.
Mittään etikettiä pullosta ei löytyny mikä ei sinänsä oo mikkää ihime. Tietäähän sen jotta paperi vettyy kosteuvesa ja hajuaa aika lyhkäsesä ajasa. Illan päätteeksi oli vaari tutki myös pullon sisällön. Pissan keltasta, todella väkevältä tuoksuvvaa oluttahan se oli. Ja ku miettii sitä, että pullo on vuosia maannu aitan alla, kesät ja talavet eikä oo hajonnu, niin  täytyyhän siinä olla jokunen rosentti alakoholia.

Niin se aitta sai uuven hirren ja seinät on kutakuinki suorasa. Katto pittää korijata niin palijo valamiiksi, että siihen voi myöhemmin latua pellit. Nurkkiin uuvet lauvotukset ja ovellekki pitänee jotaki tehä. Puojin ja aitan seinät lotrataan vissiin punamullalla, sellaset ne on ennenki ollu.

Kyllä täytyy sanua, että remonttireiskat ovat olleet reippaita miehiä. Saaneet palijo aikaan kolomesa viikosa. Tottahan se reipas uurastus ottaa kropan päälle ja väsyttää, he ku eivät oo ennään ihan kosseja. Ei oo kuulemma tarvinnu unta ootella, ku on sänkyyn päässy.
Parin päivän päästä pääsen paikanpäälle kahtommaan työntouhua.

Mukavia kesäpäiviä sinne!

Hirsitalo remppaa, tuvan katon pohojospuoli

 Tais olla tällä puolen pikkusen enemmän korijaamista ku katto on joskus vuotanu tuosta tornin juuresta. Monta metriä lautaa ovat katolle naputelleet, siihenpä sitä on hyvä pellit paukuttaa kiinni.



Aarteita päreitten kätköistä.

Ennen peltien laittua piti korijata pienempi savupiippu joka oli vuosien varrellä päässy rapistummaan.













Täsä vaiheesa tais jo alakaa tuntummaan siltä että kattohan valamistuu ennen juhanusviikua. Jeee!

Perijantai iltaan mennesä oli pellit katolla. Pientä hienosäätyä vielä, vesikourujen ja harijapeltien laittua nii sitte on urakka tehty. Hieno homma.

Tontille on ilimestyny reilun kokonen roskalava. Mahtaako tila riittää ku alamma kantammaan siihen roskaa kartanolta. Vielähän on kokonaan risukot ja puustot harventamatta, niistä tullee taas oma läjänsä. Osan toki voi pilikkua polttopuuksi. Oon vähä tuumannu, että jos viittis alakaa kaiken risukon tekemään hakkeeksi niin sillä ois hyvä kattaa marijapensaitten alustat ja tulevat kukkapenkit. :) Siis tulevat, siinä toivosa ollaan että joskus sellasiaki värkätään.

Hirsitalon remppaa, puojin katto

Miehet on puuhastelleet puojin kimpusa. Ensinhän siinä piti saaha seinät suoriksi jotta voijaan alakaa kattua värkkäämään.

Puojin kuluma oli painunu aikalailla alas. Nostorautojen avulle sitä nostettiin reilu kakskyt senttiä ja laitettiin uuvet kivet kuluman alle. Eiköhän se siinä pysyne taas jonku aikaa.
Vaikkei tuon suurempaa remppaa vielä tehty, niin puojin ulukonäkö koheni kummasti .

Seinät ku saatiin suoraan niin sittehän sitä päästiin katon tekkoon. Kattotuolit rakenneltiin paikan päällä ja siihen muut lauvotukset päälle.

 Sehän alakaa
pikkuhilijaa
näyttämmään katon mallilta.





  Onkohan vaarilla naulapyssyn naulat hukasa?             







 Ahkera on meijän RemonttiReiska, ei siinä kauvaa nokka tuhise ku kattoon on lauvotus saatu tehtyä.
Aikasin aamulla ku herrää niii sitähän ehtii.

Peltejä alakovat laittelemmaan...

Liekkö menneet ruokatauvolle ku ei tuu lissää kuvia.
Laitampa niitä sitte ku homma tuosta etenee.

No niin, ei menny huomisen puolelle kuvien tulo vaan niitä tuli tuosa puoli kahekasan aikoihin.
 Tältä puoji näyttää eestä

 ja tältä takkaa.

Maalia vaille valamis, kuten vaari tuumas. Noo...pittäähän siihen ikkunat korijata, ovet huoltaa ja puoji tyhyjätä kaikesta roinasta jotta saa siivotuksi. Mutta hyvällä mallilla on kattoremontit, taitavat olla juhannukseksi valamiit. No eipä miehillä ennään oo ku tuvan katosta puolet ja pienen aitan katon laitto nii sitte ois urakka tehty.
Toivotaan että miehet jaksaa raataa ja ilimat pyssyy hyvinä ettei sen takia tarvi työntekua keskeyttää.

Hirsitalon kattoremppaa

Alakuviikosta siirty telllingit pohojospuolelle.

Remonttimiehelle tuli välillä muita työhommia ja on meijän markilta pois pari päivää, sillä aikaa vaari puuhasteli puojin kans. Purki siitä pois väliaikasen katon, mittaili ja tuumaili miten hirsiseinät sais helepoiten suoristettua.

Tuvan ja puojin laattian alta löytyy kaikenmoista roinaa. Nehän kertoo omalla tavallaan talon asukkaitten historiasta.

Kippua, kuppia jos minkämoista, lasipullojen jäännöksiä ym.. ym..

Kuvakulumaa puolin katolta.  En tiijä kuka tuosta porstuasta on keksiny tehä tuommosen. Mielestäni se ei kovin hyvin istu yhteen talon kans, mutta onhan se siinä vuosikausia palavellu. Vanaha porstua puretaan kuhan ehitään ja tilalle tehhään....nii...tehhään jooo uus, en vaan vielä tiijä millanen siitä tehtäs.
Vaihtoehtoja ku on joista valita. Haluaako siitä pelekän kylymän porstuan / kesäsen oleskelutilan, vai tehhäänkö siihen sauna tai laitetaanko hyyskä.  Näitä asijoita pittää vielä parriin otteseen vaarin kans rupatella. Miettiä ja piirrellä porstuan pohojapiirrosta paperille,  jotta löyvetään meille sopiva vaihtoehto.

Mutta se mikä ihanaa niin on tullu kesä. Yli kakskyt mittarisa. Töitten jäläkeen menin pariksi tunniksi partsille aurinkotuoliin loikoileen ja nauttimmaan kesäsestä päivästä. Niin mukava oli kuunnella liikenteen ääniä ja lintujen viserrystä. Huomasimpa semmosenki mukavuuen, että kahteen takapihan suureen mäntyyn oli ilimestyny punaset nauhat,  mikä merkkaa sitä että ne kaajetaan. Jee!
Männyt on muutaman metrin pääsä talon seinästä ja varijostavat aikalailla parveketta. Ne ku kaatuu niin sittepä ei ennään tarvi aurinkotuolin paikkaa siirrellä ku ei oo varijua.  Ohan siinä sekin etu ettei ikkunat sotkeennu siitepöllyyn niin heleposti ku muut puut on kauempana.

Mukvaa kesäpäivää!

Hirsitalon kattoremppa etenee hyvvää tahtia

Lauvantaiaamuna korijailtiin ensin päädystä räystäslauvotus kuntoon.

Sen jäläkeen sai alakaa latomaan peltejä, eka pelti, toinen pelti, kolomas ja nelijäs....

Puolet katosta pellitetty iltapäivään mennesä.

Eikähän siinä ennään menny ku tunteroinen ku saivat viimest peltiä naputella.

 Sanompa vaan, että tulleepa aika metkan hieno katto. Pohojosen puolen ku tekasevat ens viikolla niin talohan näyttää vallan toiselta.

Hirsitalon kattoremppaa

Eilen illalla työmiehille tuotiin tarvikkeita.

Läjä puutavaraa miesten naputeltavaksi.







Toinen auto toi kattopellit.

  

 Aamun hommana tellinkien rakentamista.

 Kahentoista aikoihin oltiin taas katolla ja alako alusrimotuksen teko.

 Viijen aikoihn oltiin täsä vaiheesa.

Ja vähä ennen seittemää alako rimotus olla valamis.

 Tästäpä sitä on hyvä jatkaa.

 Kovin kesäsestä kelistä ei oo saaneet remonttimiehetkään nauttia. Aamulla oli ollu pari astetta lämmintä ja sajellu räntää. Onneksi päivän päälle keli pysytteli sellasena, että hommia pysty tekemään. Toivotaan, toivotaan että kesä tullee ja ilimat lämpennee.
Oishan se palijo mukavempi puuhastella ku ei tarvis talavikappeisa töitä tehä.

Hirsitalon kattoremppa

 No niin, ny on taas se aika vuojesta ku päästään hirsitalon kimppuun.
 Vaarilla alako kesäloma. Hän pakkas kamppeensa ja lähti kaverin kans Pohojanmaalle. Sielä heitä oottaa hirsitalo, puoji ja aitta, joihin kaikkiin pitäs saaha uuvet katot.
Mulle alako tulleen puolilta päivin kuvia miesten puuhasteluista.

Ekana kuulemma oli pitäny saaha taukotupa kuntoon.

Pihan puoleiseen nurkkakamariin laitettiin väliaikanen lankkulaattia. Ny sinne pysty kantammaan pöyvän ja penkit. Jääkaappiki mahtu yhteen nurkkaan. Mukavempihan tuola on kahaveja keitellä mitä porstuasa.


Sittepä sitä pääsivät kiipijämmään katolle ja alottammaan tiilikatteen purkamisen.

Kyllä tais olla korkia aika uusia tämä katto, näyttää nuo tiilet niin kulahtaneille ja hauraille.

 Ei siinä kovin kauvaa nokka tuhissu ku katolta oli tiilet lähteny..

..ja päästiin tarkemmin tutkimmaan alarakenteita mitä niille pitänee tehä.

Puutavaraa pitäs tulla kohtapuolin jotta pääsevät rakentelleen vahavistuksia kattotuoleihin. Hirsitalon vanahat kattotuolit ku on 1,40 cm välein, niin pitänee vissiin tehä lisärakenteita jotta pellikaton saa kiinnitettyä kunnolla. Noh, minähän en tästä asijasta mittään tiijä. Mää vaan kahton sivusta ku toiset tekkee.
Mulla on vielä muutama viikko töitä, joten tähän kattourakkaan en pääse mukkaan muutenku näin kuvien välityksellä. Mut juhannukseksi aattelin mennä paikan päälle kahtommaan uutta kattua. Se ku pitäs olla siihen mennesä valamis.
Jäähäämpä oottelleen miten kattorojekti etenee.