sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Kakku

Omaa isää ei ennää ole jota juhlia, mutta lasteni isä on. Isänpäivänähän syyään teitysti kakkua. Vaarille vein kakkukahavit sänkyyn, en laulanu.
Kakun täytteeksi laiton suklaakreemiä, vaniljavanukasta ja karvijaismarijahillua.
Päällä sokerimassamarsipaaniverkko.

Onnea isät!

klo
Tunnisteet:

1 kommentti:

  1. Anneli A 12. marraskuuta 2017 klo 8.54

    Herkullisen näköinen kakku. Hyvää isänpäivää kaikille isille!

    VastaaPoista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Suru

 Suru Suru laskeentuu ylleni kuin viitta, eikä muulle oo tillaa. Se täyttää syvämmen ja mielen, irrottaa itkun kielen jopa niin, että hengit...