Maksoimme Mersun, mutta saimme Volkkarin / kokki mutisee

Tulimme eilen Hajdubouszbolon pikkuiseen kylpyläkaupunkiin. Junalla köryytimme Budapestistä 200 kilsaa, Maru virkkasi sen ajan ja minä katselin ihmisiä.

Perillä päätimme kävellä hotellille. Meillä ei ollut karttaa, kun netti yhteydet eivät täällä pelittäneet eikä edes paikallisen SPAR-marketin eteisessä tiedetty turisti-informeerauksesta mitään.

Viimein kysyimme omakotitalonsa pihalla tuohunneelta mieheltä suuntaa ja hän selitti unkariksi, että olimme silloin Attila-kadulla kun hotelli on kahden kilometrin päässä Josef Attila -kadulla. Mies piirsi meille kartan ja jatkoimme kävelyä. Lämmintä +35.

Kun olimme noin puolet matkasta kävelleet, niin mies tuli pyörällä perässä ja käveli pyörää taluttaen meidän kanssa hotellille asti. Varmisti ystävällisesti, että osaamme perille!

Hotellilla tuli tuntu, että meitä ei taidettu odottaa. Laitoin kuitenkin valttikortin eli varausilmoituksen tiskille ja köhinä tiskin takana vain lisääntyi. Respan mies piilotti varauspaperin paperiensa joukkoon.

Saimme huoneen numero yksi. Ystävällisesti respan mies vei meidät huoneeseen saakka.

Maru kävi suihkussa ihan heti ja vasta sitten katselimme huonetta tarkemmin. Suomalainen ( äkänen sisu ) nousi pintaan ja menin respaan. Sanoin, että emme tainneet ihan tuollaista törkypesää varata kun reissuun lähdimme. Vedin miehen hihasta katsomaan ja pyyhin pölyjä kaappien päältä hänen nähtäväkseen. Respa miehen suusta pääsi älähdys, uuupss. Näytti siltä, että huone oli joku vara-vara-vara huone, jota ei ollut kukaan tälle kesää siivonnut.

Vaadin uutta huonetta, mutta yhtään ei kuulemma ole vapaana. Vaadin uudestaan ja kohta löytyy yksi huone, joka olisi yhden yön vapaana. Vaadin saada nähdä huoneen ennen kuin otan sen.

- Tää on hotellihuone, sanon respan miehelle, ja jatkan, että tuo edellinen ei ollut.

Niin kannamme kamat uuteen huoneeseen ja asetumme taloksi. Siivoton on tämäkin huone, mutta ei niin paha kuin edellinen. Panisin passit turvapoksiin, mutta siinä ei ole paristoja niin, että se toimisi. Taas respaan pyytämään paristoja ja mies tuleekin asentamaan niitä paikoilleen, mutta ei saa poksia toimimaan sähköisesti. Antaa kuiten avaimen, jolla se toimii.

Kysyn ilmastoinnista ja se maksaisi 1300 (respan seinällä huomasin myöhemmin kyltin, että klima maksaa 1000/ vrk). Nyrpistän nokkani rumaksi ja mies lupaa ilmastoinnin ilmaiseksi.

Ilta pyöritään tuossa kylällä ihmetellen väen paljoutta ja monen moisia kioskeja, jotka ovat vailla turistin rahoja.

Yö nukutaan ja aamulla saan viimein auki netistä varauksemme tähän hotelliin ja menen sen kanssa respaan. Olemme maksaneet apartementista kahdella huoneella + kylppäri ja huoneissa neljälle sängyt ja toisessa huoneessa pitäisi olla lisäksi minikeittiö ja ruokailunurkkaus. Nyt meillä oli huone + kylppäri.

Kysyin, että missä meidän apartment on?

Kaksi naista tiskin takana ja yksi mies, joka vaikuttaa paikan johtajalta. Puhuvat vain unkaria ja saksaa. Sen verran englannilla selviää, että mies sanoo etteihän me tarvita kahta huonetta apartementissa kun meitä on vain kaksi ihmistä. Ei kaksi ihmistä tarvi minikeittiötä eikä ruokapöytää.

Viimein nainen soittaa jollekin, joka puhuu englantia. Hän sanoo, että meillä ei nyt ole apartementtia tyhjänä. Minä siihen, että 1. päivä helmikuuta minä olen sellaisen varannut ja maksanut ja te olette se sen jälkeen sen varanneet muille toiseen kertaan.

Kysyn englantia puhuvalta, että onko hänen mielestään oikein, jos menee kauppaan ja ostaa ja maksaa uuden Mersun ja sitten kauppias sanoo saatuaan mersurahat, että minusta te ette tarvitse ihan oikeasti Mersua, tässä teille vanhan Volkkarin avaimet. Pyysin kysymään respan väeltä vastausta kysymykseeni.

Varmaan lähes tunnin painimme unkari - saksa - englanti - suomi akselilla. Miehillä tiskin molemmin puolin on hermot tiukalla...

Lopulta saamme pitää sen huoneen, jossa olimme viime yön, loputkin kolme yötä. Respan mielestä se on hyvä huone kun siinä on oma parvekekin. Saamme vielä ilmastoinnin joka yöksi ilmaiseksi ja Maru saa 30 minuutin hieronnan jokaiselle päivälle. Siis kolme hierontaa.

En ole tyytyväinen, mutta koska en jaksa enempää kinata ilman yhteistä kieltä, sanon olevani tyytyväinen Volkariin. Lähdemme kylpylä alueelle rentoutumaan.