Széchenyin kylypyläsä.

Kylypylä oli siinä puistosa johon eksyymmä joku päivä sitte. Nyt ajoomma metrolla puiston sisällä olevalle pysäkille ja ku kiipesimmä maan pinnalle, niin siinähä se oli heti nokan eesä. Komia rakennus.

Menimmä sissään ja kahtelimma metrin korkusta hinnastua, jota oli niin englanniksi ku unkariksiki. Oli niin kymmeniä vaihtoehtoja siihe minkälaisen lipun voi ostaa, että sormi siinä meinas  suuhun mennä.

No ostimma liput sen eka rivin mukkaan. Kahelta ne makso 6800 yhteensä. Saimma semmosen rannekkeen, josta jo Palantiinuksesa ja Hevizisä käynnistä tiesimmä, että sitä konneelle näyttämällä pääsis sissään ja ulos kylypylästä. On siinä semmonenki omituisuus, että jos on kylypyläsä liian pitkään niin se ranneke ei päästä ulos ennen ku maksaa ekstraa.

Jouvuttiin vähä miettiin,  että onkohan täälä miesten ja naisten pukuhuoneet erikseen vai ei. Miettiminen kävi silleen, että kahtomma mitä muut tekkee ja teimmä sitte samallalailla. 

Siinä ne käytännöt selevis. Ensinnäki ku ostimma tiketit with lockers, niin se tarkotti, että on lukollinen komero tavaroille, pukukopit oli josaki erikseen. Vaan olipa semmonen lukitussysteemi niisä lokeroisa, että pitiki jo tarkkaan kahtua mallia viereiseltä kaapin käyttäjältä, että osattiin. No ei se sen ihmeenpi ollu ku, että se lukkoki toimi tuolla rannekkeella. Vaan ku ei missään ollu kuvvaa eikä kirijotusta asijasta niin jo siinä kummasteltiin että miten tuo toimii.

Vaatteet vaihettiin erillisesä pukukopisa jonka lukitus oli kans perin kummallinen. Pukukoppiin oli kaks ovia, ulosmeno käytävän puolelta yks ja kylypylän puolelta toine. Kopisa oli istunpenkki ,jonka etureunasa oli 10 cm leviä saranoillaan kääntyvä lauta. Lauta lukitsi molemmat ovet kun sen käänsi alas ja ovet avautu kääntämällää lauvan ylös. ( lukkomekanismia ei näyttäny väki ymmärtävän. Me ymmärrettiin heti vaikkei ees nähty kenenkään muun ymmärtänneen. )

Siitä sitte vaan sissään varsinaiseen kylypyllään. No johan oli!

Ensiksi oli käytävän kahta puolta pikkualtaat, kolomisen metriä halakasijaltaan. Eka altaasa vesi tuntu lähes kuumalta. Maan alta kuulemma tämä vesi tullee 950 metrin syvvyyjestä ja se on noin 75 asteista tullessaan. Ei tuo altaan vesi niin kuumaa kuiten ollu, mutta ilimeisesti 38 asteista niin ku altaan reunalla seinäsä luki. Altaasa istuessaan sitä kahteli ympärilleen ja kiinnitti kahteensa kattoon ja seiniin. Semmoiset kruusatut holovikatot oli siinä ja niin ne oli koko talosa. Ihan siistiä ja kaunista. Semmosta mihin ei oo kylypylöisä tottunu. Siis ne holovikatot.

Ihimisiä tuli ja meni ja kielten sekamelska sorisi korviin. - Vaan mikä se tuo toinen saman kokonen allas on? Joku sinne näyttää yrittävän, mutta ei saa ku jalakansa kasteltua ja jo tullee pois. Vesi ei ollu ku 20 asteista, mutta tuon melekeen nelikymppisen jäläkeen se tuntuu kylymältä. - Kokki tuli mun peräsä ja näytti mistä suomalaiset miehet on tehty. Harmi vaan, että muut kylypijät jotka kahteli tätä urhua ja urotekua, ei tienny että mies suomalaine.:)
  No sitte on pylväikköhalleisa altaita toisensa perrään, kaiketi niitä oli jonku verran toista kymmentä allasta. Pääosin vesi oli 28-38 asteista. Aina oli kyltisä teksti veen lämpötilasta.

Sitte löyty altaitten lomasta saunoja. Kaikkiaan niitä löyvettiin talosta yheksän. Yhteen en viittiny mennä ku sen ovenpielesä kehuttiin viereisen saunan olevan kymmenen astetta lämpymämpi.

Kiukaita ei ollu suomalaiseen malliin ku kahesa isosa saunasa jonkulainen. Niisä oli kivetki, mutta saunan kokkoon nähen ne oli alamitotettu jos suomalaisella mitotuksella mittaa. Eikä ollu löylykauhaa. Eikä löylykiulua saatikka että olis ollu vettä mitä kiukaalle heittää.

Saunoja oli kaks höyrysaunaa, toinen oli kuumempi ku toinen ja toisen höyrysä tuoksu joku minttu. Sitte oli kolme pientä saunaa iliman kiukaita, mutta puulauteet kuiten oli. Nuo kolomekki oli kaikki eri lämpösiä: lämmin, lämpymämpi ja kuuma. Sitte oli infrapunasauna ja vielä aromasauna, jonka aromista ei oikeen päässy selevyyteen.

Ulukokautta mentiin vielä kahteen issoon saunaan. Olisko niihin mahtunu kolomisenkymmentä kylypijää kumpaanki? Niisä oli ne kiukaan tyyliset jutut. Ne saunat oli kuumia, ylälauteella meinas liha paistua jos suoraan lauteelle istu. Keksin laittaa varvassantaalit pyllyn alle eristeeksi ja jo kesti istua.

Saunojen lähellä oli paikallisesti ajatellen kai kylymäaltaat. Se kahenkymmenen asteen lämpönen tuli jo mainittua. Sitte oli 18 asteinen ja nuitten isojen ja kuumien saunojen vieresä vielä 16 asteiset.

Me suomalaiset kun omme kansaa, joka on tottunu avantouintiin niin mikäpä se oli meijän niihin pulijahtaa! Muut kilijahteli ja räpiköivät kiiruusti altaista pois. No oli toki joku lujatahtonenki mukana ja uskalsivat tulla ja olla, mutta eipä tainnu kukkaan niin istua pitkään ku me. Me näytettiin niille ja naurettiin niille ku ne kiliju kylymän kauhuaan.

Isojen kuumien saunojen etteisesä oli seinäsä semmonen saavin kokonen allas, johon tuli seinästä jäätä. Sitä ottivat kouriinsa ja hivelivät lauteilla istuessaan kinttujaan jääpaloilla.

No, nelijä tuntia siinä altaita mittailtiin ulukona ja sisällä. Ulukona oli kolome meleko isua allasta porreilla ja iliman. Aurinkoinen paistoi ja vilivottava tuuli puhalteli mukavasti, oli mukava päivä.