Budapestistä Hévíziin

-->

Sunnuntai 8.7.

Kaunis aurinkoinen aamu. Katu on vielä perin hilijanen tähän aikaan aamusta, kello alakaa olla kohta seittemän. Pari kolome ihimistä näky liikkuvan kauppakassinsa kans. Taisivat käyvä hakemasa tuoretta leipää aamukahavillensa. Minäki keittelin aamukahavit ja tulin sitte tänne parvekkeelle naputtelleen eilisen päivän touhuja.

Eilen oli muuttopäivä.

Yhteentoista mennesä piti olla hotellihuone tyhyjätty. Meillä oli pari tuntia aikaa käyvä kauppahallista ostamasa pähkinämixpussi matkalle.

Hotelin ulukopuolelle olivat vetäneet keltaset nauhat ympäri koko rakennuksen. Vartijoita seiso joka kulumalla, hotellin ovensuun lähituntumasa yks molemmilla puolin. Päättelimmä että varmaan on joku virallisempi henkilö tulosa hotelliin ku tuollaset turvajärijestelyt ovat laittanneet. Myöhemmmin ku olimma respasta hakemasa tavaroita säilytyslokerosta, kuultiin että Bruce Willis oli tulosa tekkeen elokuvapätkää hotellin evustalle. Harmitti vähä ku meillä oli lähtö - ei ehitty moikkaamaan häntä. Tiijä vaikka ois saanu pienen sivuroolin elokuvvaan. :)

Iltauutisisa näky tää silta, joka oli sulijettu liikenteeltä kuvausten ajaksi.

Meijän hotelli keskellä, kolomas rakennus kulumasta laskettuna.

Hotellin kulumalla hetken aikaa ooteltiin jos sattus tulleen taksi joka ottas kyytiin että päästäs juna-asemalle. Mielellään olis se heppu joka toi meijät lentokentältä lähteny kuskaamaan meijät Hévíziin. Häneltä oli tullu kokille kirjekkin respan kautta, misä teki tarijouksen matkasta. Olis maksanu 120 €. Oletimma että junaliput maksas reilu 20 euroo joten ei tarvi kai arvata kumpi vaihtoehto valittiin.

Takseja ajeli hotellin ohi muutamia, viimen yks hoksas että oottelemme kyytiä. Kiersi korttelin ja tulikin hetken päästä sivutietä ihan meijän etteen. Juna-asemalle oli matkaa 4-5 kilsaa, nopijastihan se matka meni eikä ollu kalliskaan, vajaa 6 euroo.

Asemalla oli kuuma, hiostavvaa..huh..

Meillä oli pari tuntia aikaa ennenku juna lähtee, jotenki se aika piti saaha mukavasti kulutettua. Ensi käytiin ostamasa liput. Siihen vaan jonon jatkoksi oottaan vuoruaan. Valotaulu kerto mikä kassaluukku millonki vappautu palavelemmaan. Me saatiin numero kymmenen. Mukava, miellyttävän olonen naisihiminen istu luukun takana ja osas englantia, se hälle plussaa. Liput saatiin ja kuten olimma etukätteen asiaa tutkinneet ne paikkalippuineen makso 26 € meiltä kahelta. Säästimmä siis mukavat makkarararahat ku valittimma reilun tunnin kestävän taksimatkan sijjaan kolome tuntia kestävän junamatkan.

Junavaunu oli ilimastoitu joten siltä osin ei ollu ollenkaan hankalaa matkustaminen. Siitä huolimatta hiki virtas, vaatteet liimaantu ihhoon kiinni. Maisemat oi hienot mitä junan ikkkunasta pääsi kahtelleen. Valtavia maissi- ja auringonkukkapeltoja. Osan matkaa näky Balaton järvi. Se on suuri järvi: yli 70 pitkä ja 14 kilsaa leviä. Kaiken aikaa oli lomakyliä, uimaloita. Ihimisiä liikkeellä uimavaatteineen ja välineineen enemmän ku monta.

Järven ranta näytti olevan pitkästi aika matalaa ku ihimisiä oli kahalaamasa kaukanakin rannasta.

Junavaunu oli perin tilava, ei ollu ahettu penkkejä liijan tihijään. Meitä vastapäätä tuli istummaan kaks nuorta tyttyä, oiskohan olleet 17-20 ikäsiä ulukonävön perusteella. Pikkusen erilainen oli heijän murre mitä puhuvat, ei kuulunu sitä perinteistä öötä niin palijon mitä muuten kuulee unkarinkielesä olevan. Hauskaa tyttöillä ainaki oli ku yhesä kuuntelivat korvakuulokkeilla toisen tytön kännykästä mussiikkia. Nauraa kikattivat ihan siihen malliin ku sen ikästen tyttöjen kuuluuki kikattaa. Muutama sana heijän kans vaihtettiin, mut tytöt ei englantia näyttänneet kovin hallittevan niin jäi keskustelu perin vähäseksi.

Aika tarkkaan 16.38 juna pysähty Keszthelyn asemalle, siinä meijän piti jäähä pois. Taksi löyty heleposti ja niin meitä taas vietiin. Mahtokohan kuskilla olla kiire ku ajo nelijänkympin aluveella kaheksaakymppiä? Ihan nuorikaan kuski ei ollu, varmaan 60-65 ikänen harmajapäinen ukko, mut eipä näyttäny ajamista haittaavan, sen verta sutjakkaasti hän kurvaili mutkasta tietä menemään. Tuli tunne että onpa tainnu ennenki saman reitin aijjaa.

Hévízisä meille oli varattu huone hotelli Kalmasta. Tosi kiva valosa ja ilimastoitu huone, keskellä kyllää, tai kaupunkihan tää taitaaki olla.

Junamatkan jäläkeen oli ihana päästä suihkuun. Päivä oli reissattu aamupalan turvin joten alako olla jo näläkä. Siis ruokapaikkaa kahtelleen mistä sellasen mahtas löytää.

Sehän löyty lähempää ku osattiin aatellakkaan, hotellin ravintolasta. Hyvvää oli sapuska ja sitä oli riittävästi. Tällä kertaa en teheny sammaa virhettä minkä tein edellisesä ruokapaikasa. Nyt lopetin syömisen ku mahanahka eka kerran ilimotti että ny alakaapi vähä kiristään.

Kannattiki jättää vähä tillaa mahhaansa ku löyty kuluman takkaa jäätelötiski. Eihän iltaa voinu viettää etteikö jäätelyä osta, eihän?

Kokki osti kookosjäätelön mää punssin. Isolla pallolla hintaa 200 forinttia eli n. 0,60 €. Taijamma maistella viikon aikana kaikki maholliset maut mitä tiskistä löytyy. :)

Iltatuulen puhaltaisa käveleskeltiin tunteroinen kierrellen ja kahtellen paikkoja. Käytiin kahtomasa kylypylän ovella mihin aikaan se on auki ja millasia lippuja sinne on saatavilla. Kylypylä on parinsajan metrin pääsä hotellista, ei tarvi taksia. :)

11:50

Sunnuntai aamupäivän kävelylenkki Hévísin järven (kuumavesilähe) ympäri, oliskohan tuota kilometri kaikenkaikkiaan kertyny matkaa.

Netistä kahtottiin vähä enemmän tietua tuosta lähteestä, sen terveysvaikutteista. Lähe on 34 m syvä, sen vesi on 34 -40 asteista riippuen vähä siitä mikä vuojenaika sattuu olemaan. Järven vesi vaihtuu kahen päivän aikana, pohojalle virtaa kahesta lähteestä vettä mikä saa aikaan veen puhistumisen. Järven pinnalla kelluu lumpeita, muutama kukka vasta auvennut, mut kun kaikki on auki nii johan on upijan näkönen. En muista ennen nähäneeni liloja lumpeenkukkia.

Ihimiset kelluu ja lilluu veesä uimarenkaitten ja sellasten muovirenkaitten varasa. Varsinaiseen uimiseen lähe ei oo tarkotettu vaan sielä ollaan, liotettaan itteänsä tuntitolokulla. Sillon kuulemma veesä olevat aineet pääsee tehokaasti vaikuttaan ihoon ja sitä kautta koko kroppaan.

Lähteeltä lähtee kanava jonka varrella on leirintäalue. Leirintäalueen takana on kanavasulku ja sulun jäläkeen mukava poukama misä ihan hyvä uimapaikka. Eilen netistä kokki löysi jonku matkailijan kertomana että kyseinen poukama on aika suosittu uimapaikkana ja näyttipä tuola nytkin porukkaa olevan.

Iltapäivällä vois käyvä uimasa. Yks hankita meijän pittää tehä sitä ennen. Täytyy löytää viltti tai lakana jonka päällä on mukava lekotella uimisen välillä. Yks kirppari nähtiin aika lähellä hotellia, pittääpä käyvä sieltä kahtomasa.

Mitä täsä ny ollaan ehitty kiertään paikkaa, niin vaikuttaa siistiltä ja hoijetulta aluveelta. Tullee mielleen Kalajoen hiekkasärkät, sellanen ison lomakylän tunnelma.

On kukkaistutuksia maasa ja ruukuisa, puita ja pensaita joka puolella. Tosi hieno on yks havupuu joka muistuttaa lehtikuusta. Neulaset siinä on vaan ihan erilaisest mitä suomalaisesa lehtikuusesa. Puitten runkoja kiertää muratteja, jotka peittää joittenki rungot lähes kokonaan. Osa lehtikuusista oli kärsineet murattien kasvusta ja niisä ei ollu ennään alahalla oksia ollenkaan, latvasa kasvo jonkulainen tupsu lehtiä. Tommosistä puista oli murattien käsivartta vahavat rungot sahattu poikki ja ne oli kuivunneet isäntäpuun ympärille. Puunrungot sopis hyvin aavemaailma elokuvvaan. :)

Yhestä kaupasta löyvettiin postikortteja ja kaupan likka neuvo tien postille. Joten lähimmä siihen suuntaan käveleen mihin päin tyttö tietä ohojas. Mennä kukkapuiston ohi, kääntyä siitä ja sitte tullaan postin pihalle. :)

Kukkapuiston reunaa käveltiin, käännyttiin, käveltiin ja taas käännyttiin mut ei me sitä postia nähty.

Hotellille keittelleen kahavit ja kirijottelleen kortit.

14:50

Bikinit päälle ja uimaan.

Kirpparilta löyty viherijä lakana parilla eurolla.

17:30

Olipa mukava hetki pulikoja lämpösesä veesä ja paistatella nahkaa auringosa. Ei oo iho palanu kummallakkaan ku ollaan rasvattu hyvin. Mahtaako se olla täälä miten palijo kuumempaa ku jossain muualla ?

Postiki löyty. Ennen uimaan menua käveltiin kirkolle ja siinä kirkon eesä oli tienviitta että posta. Se kai on paikallisella kielellä posti.

Näkyhän se kukkapuistokin kirkolle saakka mut ku ihan eri suunnasta eka kerralla käveltiin nii eipä sitä osannu suunnistaa oikijaan suuntaan. Onneksi nää välimatkat täälä ei oo pitkiä, muutama sata metriä suuntaan tai toiseen.

Ny kello on 19:08, mahtaaskohan se olla iltaruokinnan aika??

Tää päivä on oltu vähemmällä ja kevyemmällä sapuskalla ku parina päivänä on syöty ja tankattu ittemmmä turhan täyteen. Kirsikoita, aprikooseja ja jukurttia, näillähän sitä pärijää.

21:20

Ilta ollaan kuunneltu viulukonserttia. Alakuun kuuntelimma sitä tuola kavulla mut tultiin sitte tänne parvekkeelle istuskelleen, samalla voi juuva iltateet.

Kuuden jäläkeen tuli mies viulunsa ja vahavistimiensa kans tuohon kavun toiselle puolelle museon oven etteen, melekeen meijän parvekkeen alle. Istu hän siinä eilenki illalla soitelemasa mut sillo oli jotaki muuta hommaa etten ehtiny kuuntelleen. Kokki oi hetken aikaa jo sillon kuunnellu.

Miehellä oli mukanaan tietokone ja sähköviulu, liitti ne molemmat kajareihin ja niin alako pelimannin soittelut. Kappaleitten taustat tuli konneelta, mies soitteli melodiat ja kuulosti kyllä tosi hienolta. 

Taitava soittaja täytyy sanua. Ulukomuistista päästeli tulemaan mitä vaan sinfonioita ja aarioita. Eikä näytä miestä väsyttävän vaikka on istunu reilu kolome tuntia paikallaan ja soittanu koko ajan. Eipä tuolla hommalla taija rikastummaan päästä mut kivat taskurahat varmaan itelleen tienaa ku koppa ohikulikijoijen kolikoille on vieresä. Moni siihen käy kolikkonsa heittämäsä.

Vielä ku olimma tuola kavulla ja tulosa sisälle alako soimaan laulu; "kun puhut rakkaudesta hilijaa kuiskaten", otin kokista hyvä tanssiotteen ja niin me siinä kavulla hetken aikaa letkeestinotkeesti vähä ketkuteltiin. Oihh ku oli mukava hetki. Nii romanttista!

Ei jääty kahtommaan moniko muu alako tanssiin, vai tuijottivatko he meitä, lähimmä sisälle iltateelle.

Ilta pimenee ja katu hilijenee. On aika siirtyä oman huoneen puolelle.