Siperia

 Torstain toimintaa;  kävelykierros Siperian poluille. Mettähallituksen mehtän tutkimusalueita  lähettiin kahtelleen etelästä tulleitten vieraitten kans.

                                                    

Kiva päivätupa on mehtän siimeksesä. Sinneppä menimmä ihan ensimmäiseksi ja joimma kahavit jotta jaksettaan talsia mehtäsä.

Lehtikuusikuja niin helekkaan viherijä ku just neulaset alakanneet puhkiammaan puihin.
Alueelle on istutettu monia eri puulajeja joitten kasvua mehtäntutkimuslaitos seuraa ja vertailee. 

 Dahurianlehtikuusen uuvet kävyt aika veikeen näkösiä. Myöhemmin ne aukijaa ja muuttavat muotoonsa.

Välillä piti istahtaa nuotion äärelle, paistella makkaraa ja keitellä kahavit.

 Koivumänty oli vallan uus lajike, hyvin se näytti muitten puitten joukkoon soppeutunneen.:) Mustakuusikuja oli kans aika hieno. Kuusen neulasten alapinta on hopijanhohtonen. Mehtäsä sitä ei juurikaan erottanu. Mut jos puu kasvaa yksittäisenä pihamaalla sillon hopijan sävyt huomaa paremmin.

 Kontortamännynkäpy on tiukasti kiinni oksasa. Kävyn pinta on aika rösönen, suomujen päisä ku on pienet nystyrät tai väkäset. * en tiijä millä sanalla niitä parahiten kuvvailis* :)

 Palluumatkalla pysähyttiin yhen vaaran juurelle ja noustiin rinnettä ylös, vaaran päällä ku piti oleman jotaki erikoisia puita. Olihan sielä. Melekosen vanaha ja isoksi kasvanu raita. Puu oli ontto, eikä riittäny yhen miehen käjet ympäri , oli se sen verran paksu ympärysmitaltaan. Vanha runko toimi monen muun kasvin kasvualustana. Sen rungosa kasvo varpuja, sieniä, sammalta ja puun omia nuoria versoja kasvo ympäri runkua kurottautuen kohti taivasta.

 Päivän päätteeksi käytiin vielä kirkkorannasa kahtelemasa miltä sielä
näytää.

 Eipä tarvinnu illalla palijo unta ootella, päivän kävelyt tuntu pikkasen pohkeisa ja takalistosa.
Mukava päivä kaikkinensa, etenki ku saatiin sukulaismiehiä pittää vieraina.