Paljettiolkainmekkokin valamistui

Joku aika sitte kirijottelin palijettiolokainten tekemisestä. Nyt ne on valamiit. Meninähän siihen aikaa jotta kaikki nelijä olokainta sain ommeltua. Alakuun hieman jännitti, että onnistunko luomaan olokaimista semmoset, että ne sointuu ja ovat yhtenevät mekon koristuksen kans. Turhaa taisin jännitää.

Tyttö ite piirsi ja suunnitteli olokaimet miten hän haluaa ne mekkoon kiinnitettävän.

Täytyy myöntää, että  suunnitelma laittaa olokaimet takkaa ristikkäin osottautu todella hienoksi ideaksi. Mekosta tuli näyttävän näkönen kokonaisuus.

Rannekoriste synty hieman ykskaks yllättäin ylimääräsenä tuotteena. Tein koristeen alunperin kiinnitettäväksi kaula-aukkoon, pienentämään aukon avaruutta. Tytöstä ku hieman tuntu siltä, että mekko ois liijan avara. Vaan olokaimet korjasi sen asijan, mekko pysy hyvin riittävän ylhäällä, joten tekemääni kiilapalaa ei sitten tarvittukkaan.
Jossain vaiheesa laitoin puolivalamiin koristeen tytön ranteelle ja kysäsin, että tyttäisitkö jos tästä tehtäs tällänen rannekoriste. Tyttöhän ihastui kovasti ajatuksesta.
Siinä vaiheesa, ku olin saanu reunat ommeltua tuli mieleen ajatus, että miltähän näyttäs jos lissäis heleminauhan joka kiinnittyy keskisormeen. Sehän selevis tekemällä heleminauha ja kiinnittämällä se paikalleen.
Pujottelin helemet ohkaseen siimaan, jotta se kestää paremmin, mikäli nauha sattuu tarttummaan johonki kii.
Heleminauhan laittaminen oli yllätys tytölle. Ku näytin ranneketta hänelle, sanoin heti, että heleminauha on tosi heleppo poistaa mikäli et halua sen jäävän rannekkeeseen. Tytön mielestä heleminauha anto rannekkeelle hienon loppusilauksen, joten se sai jäähä siihen.