sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Lepopäivä

Viikolla ku sitä tottunu herräämään viijen jäläkeen niin jotenki siihen tottuu niin ettei ossaa viikonlopullakkaan nukkua pitkään. Vaistomaisesti sitä käväsee jonkulaisesa horrostilasa siinä ennen kuutta. Tänä aamuna nukuin kyllä seittemään saakka aika levollisesti mut sitte katos uni. En tiijä mihin se häippäs mut ei tullu takasi vaikka yritin makkoilla perin rauhalllisesti unta ootellen.

Aivot alako tekkeen töitä. Loksahti joku suunnittelulevyke kohilleen ja alko syöttään kuvvaa haarukkapitseistä koottavasta tunikasta. Sitäpä siinä aikani suunnittelein kunnes levyke vaihtu ja alako poppanan leikkominen. Piti kääntää kylykee. Samasa jo tuli kuva villoista ja huovuttamisesta että mitenkäs sen taulun sitte tekisinkään. Koita siinä sitte nukkua, höh.

Nousin ylös keittään kahavit. Leikkasin hedelmäleivästä pari kunnon siivua joihin reilusti voita päälle. Vein kahavin ja leivän kokille makkariin ku oletin hänen heränneen siihen ku mää pyöriskelin sängysä, oikein oletettu. Hain itellekki kahavin ja juuva hörpittiin aamukahavit sängysä, murustellen leivän murusia lakanalle. Niitäpä oliki sitte kiva kerräillä.. :)

Aamupäivällä kävin pitkästä aikaa lenkilläkin. En mittään pitkää lenkkiä uskaltanu tehä ku en ihan täysin oo lentsusta selevinny. Pittää suojella kurkkua ettei tulis kipijäksi, tarvii tuota ääntä nuisa lauluhommisa.
Otin sauvat matkaan ku lähin. Olin päässy pihalle ja käännyin lähtemmään polulle päin, niin kuulu seijän takkaa mörijä miehen ääni: " oot sukset unohtanu" . Käännyin ympäri kahtommaan että kuka mulle huutellee. Ihan outo mies seiso toisen porraskäytävän eesä ja tulla taapersi mua kohti.

Mies oli lähes pari metrinen. Pääsä hällä oli semmonen karvalakin reuhka joka peitti silimät lähes kokonaan. Parta aivan kauhia pehko jota ei oltu leikattu eikä juuri siistittykkään miesmuistiin. Oikijan puoleinen silimä oli ummesa ja vasemman silimäluomensa alta välillä tuijotti mua.
 Toises suupieles roikku sätkä ja suu kävi kaiken aikaa. Mies puhua pulupatti siihen malliin ku juttelis tutulle ihimiselle. Kyseli jotakin Maunulaa että mahtaakohan asua täsä talosa. Mies sano muuttaneensa eka kerran pois kotuaan viereiseen talloon ja tarvi apua muuttotouhuihin. Haloo, mies lähes kuuskymppinen ja eka kertaa muutti pois kotua, varsinainen peräkammarin poika vissiin ?

 Mies ehti kertommaan sisaruksistaan minkä ikäsiä ovat. Vanahemmistaan jotka molemmat kuolleet ja miten sisaruksilla meinaa ny olla hankaluuksia perintöjuttujen kans. Kotitalo pittää kuulemma tyjyjentää ja kaikki varastotilat, aivan mieletön homma tuumas mies. Josaki välisä kysäs multa millanen perhe mulla  on ja oonko kauvan asunu talosa. Muutaman sanan hälle siinä sanoin kun taas jo miehellä oli kovasti uutta asijaa kerrottavana. Pikkuhilijaa mää suunnistin askeleitani kohti lenkkipolokua ja toivottelin miehelle hyvvää päivää, toivoen että mies lähtis siihen suuntaan mistä oli tullukki. Siihen suuntaan hän lähtiki puhuen yksikseen kävellessään. Että semmonen aamupäivän juttutuokio.

Lenkiltä ku tulin niin tekasin sapuskan, kalapihivejä ja kermasa haudutettuja kasviksia. Olin syöny aamulla sitä hedelmäleipää usijamman siivun joten mikkään suuri näläkä ei ollu, eikä muutes ollu kokillakkaan. Sano kans syöneensä leipää muutaman ylimääräsen siivun, noku se on niin mahottoman hyyvvää. Aattelin jo että turhaako tein ruuvan ku kummallakkaan ei oo näläkä. Mut niin vaan hupeni kalapihivit pannulta...:)
Se on tuo ihimisen vattanahka venyvää sorttia...hih.

Iltapäivällä olikin sitte srk;n juttuja ja vielä lauluharkat illan päätteeksi. Että siinäpä se lepopäivä meni.
Ny alakaa olla kello sitäpalijo että saapi kohta siirtää luunsa petille. Aamulla  kello päräjää taas viijen jäläkeen mut eipä päräjä sitte seuraavalla viikolla, sillo on koko viikko lommaa. Jeeee!!
 




2 kommenttia:

  1. No on sulla ollut mielenkiintoinen päivä, tuo peräkamarin poika oli kyllä yliveto...huh huh.
    Olen huomannut muuten saman asia tuon vattanahkan venymisen suhteen, monta kertaa tulee syötyä "huvin" vuoksi eli ihan hyvän maun takia.Tosin sen jälkeen onkin sitten sen päivän työt tehty kun mihinkään ei pääse liikkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, en huomannut kiittää! Olet muuttanut fontin sellaiseksi että minäkin näillä harittavilla silmilläni saan paremmin selkoa. Kiitos paljon <3

      Poista

Kiva ku kävit, jätäppä käynnistäs ränttiä ruutuun. :)

Vinttikamari

 On ollu usijampi sajepäivä, sillohan on hyvä tehä sisähommia. Alotimma remppaamaan vinttikamaria niin saahan seki kunnostettua.  Sillo ku m...